Haluatko kissan? Mieti vielä… (tosielämän havaintoja x6)
Netti on väärällään memejä, mietelauseita ja muuta sellaista kissoihin ja niiden sielunelämään liittyen. Kissoista myös usein kuuluu sanottavan, että ne on vähän niinku sinihomejuusto – joko niitä rakastaa tai sitten niitä ei voi sietää. Arvatkaa mitä? Tässä tapauksessa kaikki mitä netissä lukee on totta. Tässä muutamia havaintoja omasta kissallisesta elämästäni.
1. Ne arvostaa sua tai sun ponnistuksia niiden hyvinvoinnin eteen.
Tilasin kultamussuille uuden hienon pedin. No se peti tuli pahvilaatikossa….
Petipaikkojen lisäksi tarjolla olisi myös ihana iso kiipeilypuu kivoine nukkumapaikkoineen, mut…
Sain näytepusseja kissanruuasta ja se upposi mun nirsollekin kuin häkä. Oli ihan jes jes jes, lopultakin jotain mitä se suostuu syömään ja tilasin välittömästi Saksasta sata kiloa samaa sapuskaa. Lätäsin aiemmin niin herrrrrkullista pöperöä kuppiin – kissa katsoo minua viiksikarvat väpättäen hyvin pöyristyneenä, MITÄ moskaa sinä oikein yrität tarjota?! Ja kaaps kaaps kaaps ruokakuppi ”peiteltiin” piiloon…
2. Kissat eivät koiriin verrattuna tiputa niin paljoa karvaa, kuolaa, rymistele viidenkymmenen kilon elopainon kanssa ympäriinsä tai ole muutenkaan niin rajoittavia lemmikkejä mitä kodin sisustukseen tulee.
”Konstit on monet, sanoi akka kun kissalla sisusti” -vanha suomalainen sananlasku
Sinä mitään kynttiläasetelmia tai muita somistuksia tartte, saati karvavapaata pöytätilaa.
Mie TIIÄN tiiän tiiän, että täällä kaapissa on ne kaikki maailman ihanat muovipussit, jotka voin levitellä ympäri kämppää, mie tiiiiiiiän!
Lisäksi pikkuesineiden ja -koristeiden pitäminen esillä on yhtä tuhoontuomittu idea kuin perheissä, joissa asustaa taaperoita. Wips wips wips käy hyllyn reunalla tassu ja oho, sorppa, tiputin vahingossa ming-vaasisi.
3. Myös siivouksen ja kodin siistinä pitämisen suhteen kissat ovat helpompia lemmikkejä kuin koirat.
Haah. HAHAHAHAH. Hahh.
Avauduin siivoukseen ja sisustukseen liittyen jo aiemmin postauksessani ”kissaa ei erota pölypallosta ja vihannesloota kasvaa uutta elämää”.
Kuole kurja paperirulla (joka aiemmin olit vessassa), KUOLE!!!!
Karvavapaa astiastokin on niin last season.
Hei JEEEEEEEEEEEE jes jes jes, lakananvaihtopäivä/sohvanpäällysten vaihto! Pesusta tulleet puhtaat lakanat voivat hyvästellä karvattomuutensa ja lisäksi yksi kissa voi olla yhtäaikaa pussilakanan sisällä, tyynyn alla ja kietoutuneena käsivartesi ympärille.
Sehän on vaan hyötyliikuntaa kun oiot mattoja sen sata kertaa päivässä.
4. Kissat on niin maailman söpöjä ja suloisia ja niiden olemassolo joidenkin tutkimusten mukaan vähentää verenpainetta ja sellasta.
Joo, on.
Helevetti ku oli taas slaagi ja itkupaniikkikohtaus ja kaikki mahdolliset lähellä ku ei näy ei kuulu kissaa mistään ja tänään ikkunatki ollu auki jajaja. Melkein piti jo soittaa itkuparkupuhelu Jerellekki töihin et ”MISSÄ PIKKUNEN?!” (ikäänku se siis auttas mitään tai et Jerellä ois salaisia meediokykyjä tai jotain). No selvisi asia onneks ennen ku kerkesin koko kylää julistaa hätätilaan.
Edellisessä kämpässä saivat mellastaa irti pihalla. Nää oli aina kivoja ylläreitä. Extrakivoja oli ne mitkä tuotiin elävänä sisälle.
5. Kissat ovat itsenäisiä eivätkä kaipaa huomiota ja seuraasi niin paljon kuin koirat.
You are never alone…
Yli vuosi sitten olin matkoilla, en ole koskaan jättänyt niin pitkäksi aikaa (9vrk) tuota harmaata kissaani ”yksin”. Lomani aikana paikalla totta kai oli taloutemme miespalvelija antamassa hellyyttä ja huomiota. EI KÄY. Väärä tyyppi. Koko lomani ajan kissa oli rähissyt Jerelle, pistänyt pataan toista kissaa, muuttanut tyystin asumaan keittiöön ja lopulta kussut nurkkaan. Kun palasin lomalta EI KÄYNYT sekään. Vasta nyt, tosiaan yli vuosi reissun jälkeen, on kissa palannut takaisin nukkumaan öiksi omalle paikalleen minun tyynyni viereen.
6. Jos nämä eivät vielä vakuuttaneet niin käy katsastamassa tämä, 24 asiaa jotka vain kissanomistajat ymmärtävät.
Ettei nyt vahingossakaan tule väärinymmärryksiä, niin minä rrrrrakastan näitä karvasuikeroitani pohjattomasti. Sietämättömän itsepäisiä, omanarvonsatuntevia, pomottavia, joka paikkaan mukaan telläytyviä, 24/7 karvojaan tiputtavia pikkupikku höpönassuja. Harmaa kissa, Pikkunen, täyttää näillä näppäimillä 12 vuotta ja toinen kaveri, Trio on neljä vuotias. En voisi kuvitella nyt enkä koskaan sellaista kotia itselleni, jossa ei olisi vähintään yksi kissa mellastamassa mukana. :)
Psssst! Nyt blogiani voi seurata myös Bloglovin’in kautta!