Heinä-elo-syys (kuvakatsaus 2016)
Sisiliaa, rapujuhlaa, marttailua ja eräjormailua – niistä oli ihanan täydellinen loppukesä ja alkusyksy 2016 tehty. Edellisen postauksen kommenteissa mainitsinkin sanatarkasti näin: Itsestä usein tuntuu siltä, että liian iso osa elämästä menee sohvan ja jääkaapin ääressä lojuen ja laahustaen. Näitä muistelupostauksia tehdessä on ihana huomata, että kah, on sitä elämää kuitenkin tullut elettyäkin 🙂 Joskin sen sohvan osuutta voisi siltikin vielä karsia – josko siinä olisi itselle tavoitetta tälle vuodelle!
Näillä sanoilla ihanan ihanaan menneeseen kesään…
Heinä-elokuu oli sadonkorjuun ja marttailun kulta-aikaa, kuorrutettuna kuhan-vaan-puutarha-pööpöilyllä ja potpottirakkaudella. Remonttireiskana toimittiin sen verran, että talon ja ulkorakennuksen kivijalat saivat uudet maalipinnat. Kovinkaan kummoista satoa ei meidän puutarhasta saanut, sillä saimme hankittua kasvihuoneen vasta kesäkuussa, kasvatuslootat jäivät tyystin laittamatta ja keväthöperön siementen istutuspuuhat joko eivät lähteneet itämään tai vaihtoehtoisesti karvaiset ystäväni lennättivät multapurkit pitkin olohuoneen laminaatteja. No, herneitä, tomaatteja ja yrttejä sentäs saatiin sekä pinaattia ja nokkosta on edelleen odottamassa pakkasessa josko joku viittis joskus letuksi muuttua.
Wannabe-marttailuhengessä mustikat hain itse metsästä, vadelmat ja mansikat puolestaan haettiin rahalla. Jere kävi keräämässä mummolastaan kasan karviaisia, joita sitten mehustettiin ja hillottiin. Jeren pyynnöstä keräsin ja putsailin myös pihlajanmarjoja, joista keittelin hyytelöä. Melko onnistunutta marttailua tällaiselle newbielle. :D
Elokuussa totta kai täytyi järjestää perinteiset (eli elämäni toisen kerran, mutta kai perinteiden pitää joskus jostain alkaa? :D) RAPUJUHLAT! Tälläkin kertaa kutsuimme ystävät notkuvan pöydän ääreen ja erityisen huvittavaa juhlissa oli se, että kaksi kutsutuista ei juurikaan pidä ravuista ja yksi pelkää rapujen vatsapuolta kuollakseen! :D Mut hei, aivan ihania, rohkeita ja ennakkoluulojaan ravistelevia tyyppejä sillä ihan joka ikinen heistä bileisiin tuli ja rapuja söi. Hihaaaa.
Sanoks joku, että tänään saa rapuja?
Elo-syyskuun vaihteessa oli jälleen aika paeta maasta ja pitkän pähkäilyn jälkeen lukitsimme Hennan kanssa vaihtoehdon OMG Sisilia! Kuten aiemmin Madeira niin myös nyt Sisilia ansaitsee näissä muistelukarkeloissa useamman kuvan.
Ihan jo ensinnäkin siitä syystä, että hei kamoooooooon nähtiin auringonlasku Etnan huipulta!!!
Uijui. <3 Muutenkin Sisilia oli aivan ihastuttava matkakohde. Hullaannuttiin Taorminaan, juotiin kaljat Kummisedästä tutussa kuppilassa Savocassa, risteiltiin tulivuorisaarilla, nähtiin, koettiin, hengitettiin sisilialaisten kiireettömyyttä ja elämästä nautiskelevaa asennetta. Ihana, ihana Sisilia.
Koko kesän jatkuneen lorvailun jälkeen syyskuun puolella päätin ottaa itseäni niskasta kiinni (se siitä sisilialaisesta elämänasenteesta..) ja uppouduin taas uudestaan opiskelun maailmaan. Samalla tavoitteet ja haaveet opiskelun suhteen kasvoivat tosissaan uusiin mittoihin… Töiden ja opiskelun yhdistäminen on sujunut melkolailla kivuttomasti kun tahti on tosiaan ollut verkkaista. Etenkin yövuoroissa opiskelu on tosi helppoa ja mukavaa…
Ehdimmepä syyskuussa myös eräjormailemaan ja vietimme laavussa kaksi yötä. Päivät kuljimme pitkin metsiä ja soita, Jere laukoen asetta ja minä kameraa. Illat makoilimme makuupusseissamme, vatsat täynnä nuotiolla paistettua muonaa ja sielu täynnä onnea. Minä luin vielä myöhään yöhön kirjaa mussuttaen tummaa suklaata, jota Jere oli yllätykseksi pakannut mukaan. Kuuntelin tulen rätinää, Jeren ja Rikin unta.
Syyskuun loppupuolella muutin bloggerista Lilyyn, heippa vaan! :) Ihan ensimmäinen postaukseni tänne on varsinaista sillisalaattia, mutta enpä kyllä voi väittää petranneeni asian suhteen sen jälkeenkään! :D Sellaista elämä on, rönsyilevää ja rikasta, ja juuri sellaisena haluan tämän bloginikin pitää. Ei turhia rajoja ja lokeroita.
Syyskuussa vietin myös 32v-synttäreitä ja sen seurauksena ehkä mainittavin blogipostaus Lilyssä liittyy ikäpohdintaan, kriiseilyyn ja sen hyväksymiseen (…), että ikä alkaa kolmosella. Kunhan seuraavassa postauksessa käyn vielä läpi loppuvuoden 2016 muistelot, niin taidanpa laittaa sinne myös suosituimmat horinani Lilyssä x 5 -listauksen. :)
Kolmonen on vaan numero
Kuvakatsellusmusmuisteloiset aiempiin:
Tammi-helmi-maalis 2016 hönötettiin pakkasessa, vedettiin sokeriöveri-kodinhengetärkohtauksia ja treenattiin helvetillistä hikirääkkiä sekä käytiin rakastumassa Madeiraan.
Huhti-touko-kesä 2016 oli aikaa kun luonto oli vahvasti läsnä.