Lihaton lokakuu – mitä jäi käteen?

Noiiiiin, nyt on lihaton lokakuu paketissa ja voi tyytyväisenä taputella itseään selkään siitä, että sinä selvisit. Tämä oli mun ihan eka kerta mukana tässä hurahduksessa enkä mukaan lähtöä edes sen suuremmin kerennyt pohdiskelemaan, se oli kertapäätös silloin 1.10. Samalla päätin, että myös Jere osallistuu, halusi tai ei. (Mä oon sillä tavalla tosi ihana tyttis.)

Mitä tästä nyt sitten jäi käteen?

– Ymmärrys siitä, että kasvisruoka voi olla oikeesti hyvää (tämä valaistuminen tapahtui siis meille molemmille). Minä löysin valkoisista pavuista uuden ystävän ja sain Jeren syömään kukkakaalia. Mikä voittokulku! 😀

– Innostus ja motivaatio ruuanlaittoon ylipäänsä kasvoi ja kuukauden varrelta tarttui mukaan muutamia reseptejä, joihin aion palata myöhemminkin. Lisäplussana Jere mainitsi sen ettei hänen tarvinnut kokata koko kuukautena vaan aina pääsi valmiiseen pöytään (hän siis yleensä toimii meillä ruokavastaavana). 😀

– Halu ja tahto kokkailla kasvisruokaa jatkossakin. Aiemmin meidän perusruokavalioon kuului kasvisruokien osalta lähinnä vain riisipuuro ja kasvissosekeitto. Nyt vaihtoehdot ovat huomattavasti laajemmat (ja mielenkiinto tutustua kasvisruokaresepteihin huomattavasti innokkaampi) ja aionkin jatkossa toteuttaa kokkailua ehkä tyyliin fifty-fifty, eli että edes joka toinen tässä torpassa nautittu sapuska olisi kasvisruokaa.

– Paisunut vararengas vyötäröllä. Hahaha! 😀 En ole käynyt vaa’alla, mutta peili ja farkkujen vyötärö kertoo plötsähdystä tapahtuneen. Koska käytettävissä ei ollut lihaa innostuin minä löträämään kerman ja juustojen kanssa oikein olan takaa. Hienosti tehty.

– Elämäni ensimmäinen makkarapainajainen. Näin unta, että Jere söi makkaraa. Sellaisesta punaisesta isosta pötköstä se veteli onnellisena gotleria tai sipuliteetä, en tiedä kumpaa. Unessa huudettiin ja minulla oli paha mieli. Makkarasta.

Huiiiippuhyvää kasviscurrya, jota innostuin tekemään Pirtti ja piskit -blogin reseptin pohjalta. Muokkasin reseptiä kuitenkin hieman omaan makuun sopivammaksi mm. vaihtamalla linssit valkoisiin papuihin ja couscousin riisiin. Nam.

Perushyvää bataattisosekeittoa, kerrrrmaisen paksua. Lisukkeena valkosipulivoipatonkia ja halloumia. (Lihoin, wonder why… :’D )

Valtakunnassa siis lokakuun jälkeenkin kaikki hyvin, ellei jopa paremmin. Mun lihattoman lokakuun Day 10 -tunnelmia voi käydä katsastamassa täällä, siellä myös pari hyväksi havaittua kasvisruokareseptiä. MUTTA jos mä alan joulukuun loppupuolella sit höperehtää jostain tipattomasta tammikuusta niin pliis, lyökää mua.