Meillä kun toimii tuo oma kananmunatehdas tontin nurkalla, niin tokihan siinä on samalla tullut pohdittua miten muuten näitä antimia ja potpotteja voisi hyödyntää kuin vain ruokana ja hyvän mielen tuojana. Vuosi-pari sitten höyrähdin ostamaan Pirkko Kuuselan & Sirpa Elorannan kirjan Munankuorimosaiikki. Nyt kun kevät on jo niin nurkalla ajattelin jakaa hauskoja vinksvinksejä, sillä olen aika varma, että teistä lukijoista löytyy tyyppejä, jotka tykkäävät kaikenlaisesta näpertämisestä. Ja hei kevätkevätkevätmaniaa voi myös herätellä henkiin tuunaamaalla ihan itse uusia kivoja ruukkuja ja purnukoita!

Vaikka kirja onkin ollut minulla tosiaan jo vuoden-pari, niin olen saanut aikaiseksi näperrettyä vasta yhden ruukun. Huraa. 😀 Tulipahan nyt kaivettua kirja esiin naftaliinista ja eipä montaa sivua tarvinnut selailla kun inspiraatiota alkoi pukata. Suosittelen tätä ehdottomasti kyllä kaikille, jotka näpertelystä tykkää! Kirjasta löytyy nopeista, helpoista ja yksinkertaisista ohjeista vaativiin ja haastaviin ohjeisiin. Tosi tosi plussaa se, että tarvittavat materiaalit ovat edullisia (tai jopa ilmaisia, niin kuin minäkin ensimmäiseen työhöni kierrätin vanhan saviruukun ja remontista jäänen liisterin!) ja helppo hankkia.

Kirjassa munankuorimosaiikilla on päällystetty rasioita ja purkkeja, kulhoja ja tarjottimia, lampun- ja kynttilänjalkoja, koruja, avaimenperiä, peilin- ja taulujen kehyksiä jopa huonekaluja. Munankuoria sommitellen voi tehdä myös tauluja ja kortteja. Luulenpa, että vain mielikuvitus on rajana! 🙂

Minä räpelsin saviruukun. 🙂 Ärrrrsyttävintä hommaa oli kuorien kalvojen irroittaminen, mutta sen jälkeen puuha oli helppoa ja hauskaa. Pesin ja kuivasin ruukun ensin huolellisesti. Osan pienistä paloista asettelin paikoilleen pinseteillä, osa on isompia kuoren palasia, jotka vaan länttäsin/murensin sormenpäällä paikalleen. Liimana käytin remontista ylijäänyttä liisteriä. Lakka puuttuu vielä pinnasta, muuten tämä on valmis. Halusin jättää kuorien luonnollisen värin (tämän voisi myös maalata).

TARVIKELISTA

– munan kuoria, joista on poistettu kalvo (ellei ohjeessa toisin mainita)

– pohja, johon munankuoret kiinnitetään

– hiomapaperi (saa olla melko hienoa, esim. P100-P180) (En käyttänyt)

– pohjamaali (En käyttänyt)

– liima (yleis- tai puuliima, esim. Eri-Keeperi)

– värit (peitevärit, vesivärit, leimasinvärit)

– lakka (vesiohenteinen kalustelakka, venelakka)

– siveltimiä

– askarteluveitsi

– piikki (hammastikku, parsineula)

– leivinpaperia, sellofaania tms kuorten kiinni painamiseen (Käytin sormea :’D )

– käsipyyhkeitä tai rättejä

Tällä hetkellä haaveksin josko kesällä saisin yhdistettyä betonityöt ja munankuorimosaiikin. Tein viime ja toissakesänä itse raparperin lehdistä laattoja kasvihuoneen edustalle ja siinä betonia länttiessä tuli mieleen, että olisipa kiva tehdä myös rouheita kynttilänjalkoja. Ne kun vielä koristelisi munankuorimosaiikein, niin lopputulos vois olla aika kiva. 🙂

Noin muutenkin on tullut pohdittua potpottilan antimien hyödyntämistä – sulkia nimittäin riittää! Koruaskartelijaksi minusta ei ole (kivoja sulkakorviksia sun muita on tuolla potpottipiireissä nähty), mutta miltähän unisieppari kuulostaisi? Onpa myös parilta tutulta perhontekijältä tullut kyselyitä, että oisko kukon niskanahkoja tarjolla.

Joskus voisin myös töissä asukkaiden kanssa tehdä munankuorimosaiikkia. Ikäihmisillä ei pikkunäpertelyyn välttämättä sormet taivu, mutta pahville voisi isommista palasista aivan hyvin sommitella vaikka maisemia ja maalata sitten ne. Toisi se ainakin vaihtelua tavalliseen piirusteluun ja maalailuun – eikä maksa mitään. 🙂