Älä tee niin kuin minä teen, vaan niin kuin minä sanon.

Joskus aiemmin törmäsin täällä Lilyssä kosmetologin tunnustuksiin ja se oli hykerryttävää luettavaa. Itse työskentelen lähihoitajana kuntouttavassa työssä. Yksikkömme on siis kodinomainen, jossa asukkaat osallistuvat kukin kuntonsa mukaan omaan hoitoonsa ja yhteisiin kodinaskareisiin, oman huoneensa siistinä pitämiseen ja sen sellaiseen. Lyhyesti sanottuna työmme tarkoitus siis olisi, että asukkaat oppisivat ja osaisivat toimia itsenäisesti ja hoitajan tehtävänä olisi vain ohjata ja opastaa, ja parhaimmassa tapauksessa asukas pääsisi muuttamaan itsenäiseen tai ainakin vähemmän tuettuun elämään.

Tästä päästään tunnustuksiin…Elä niin kuin opetat, hahaha!

–        En todellakaan pese lakanoita, tai edes vaatepyykkiä, viikoittain.

–        …ja kun pesen, niin ne eivät todellakaan siirry kaappiin kauniisti viikattuna heti kuivuttuaan.

–        Lautasmalli? Säännölliset ruoka-ajat? Ruokailu keittiössä? HAHAHAHAA. Useimmiten syön päivän lämpimän aterian (ja samalla ainoan aterian) illalla sohvalla netflixiä tuijottaen. Lautasmalli on myös kokoa hevoselle, sillä näläkähän on jo valtava kun päivän on elänyt leipäpalalla tai ei millään.

–        Päivittäinen ulkoilu on tärkeää ja tekee sinulle hyvää. No hitto entä jos ei huvita?

–        Aamupalani koostuu vedestä ja mustasta kahvista. Puuroa? No yäk. En tosin muutenkaan ymmärrä miksi sitä puuroa täytyy olla joka ikinen päivä, maailmassa on muitakin aamiaisvaihtoehtoja.

–        Tupakoin.

–        Juon alkoholia, enkä aina ihan kohtuudella.

–        En jaksa pestä hampaita joka ilta. Saati muista ottaa piilareita pois…

–        En todellakaan muista ottaa lääkkeitä ajallaan. Vitamiinipurkki on unohtunut koskemattomaksi pariksi kuukaudeksi keittiön tasolle. Onneksi mitään lääkekuureja on hyvinhyvin harvoin, mutta tästä syystä esimerkiksi e-pillerit vaihtuivat ehkäisykapseliin.

–        En myöskään mene lääkäriin tai hammaslääkäriin kuin äärimmäisen pakon edessä…

–        Vapaapäivinä en välttämättä vaihda koko päivänä päivävaatteisiin vaan sluibailen pyjamabanaanina aamusta iltaan.

–        Vuorokausirytmin ylläpitäminen on turhaa hapatusta. Miksi mun tartteis herätä aamulla aikaisin jos ei ole mitään menoja, hä? 😀

Kai musta on silti ihan hyvä ihminen, ja hoitajakin, tullut vaikkei kaikki menekään kotioloissa ihan niin kuin Strömsössä. Ja näitä esimerkkejä ois taatusti enemmänkin, kaikkea ei vaan voi muistaa. Mites, onko sinulla tunnustettavaa? :’D