Sain yllärilahjaksi kirjan ja nyt mun on pakko mainostaa ja suositella tätä teosta myös täällä. Kyseessä on siis Susinukke Kosolan runoteos Avaruuskissojen leikkikalu – tutkielma ihmisyyden valtavirrasta. Hihkuin teoksesta facebookissa kavereille jo siinä vaiheessa kun olin ehtinyt lukea vasta muutaman ensimmäisen sivun. Ne luettuani olin jo nimittäin heti silleen et ok myyty:

Forerin lista*

1. Sinä kaipaat muiden ihmisten hyväksyntää ja kunnioitusta.
2. Sinulla on taipumusta itsekriittisyyteen.
3. Sinulla on käyttämätöntä potentiaalia, jota et ole päässyt hyödyntämään toivomallasi tavalla.
4. Vaikka sinulla on luonnevikoja, onnistut usein kompensoimaan ne.
5. Seksuaalinen kehityksesi ei ollut mutkaton.
6. Vaikka ulkopuolisten silmin näytät hillityltä ja kurinalaiselta, sinulla on taipumusta tuntea olosi huolestuneeksi ja epävarmaksi.
7. Välillä sinulla on epäilyksiä sen suhteen, teitkö oikean päätöksen tai oikean teon.
8. Sinä pidät vaihtelusta ja monipuolisuudesta elämässäsi ja olet tyytymätön, jos sinua yritetään kontrolloida säännöillä ja rajoituksilla.
9. Olet riippumaton ajattelija ja ylpeä siitä. Et hyväksy toisten väittämiä ilman perusteluja.
10. Olet huomannut, ettei aina ole viisasta paljastaa itseään muille.
11. Olet välillä ulospäinsuuntautunut, sosiaalinen ja mukava. Välillä olet sisäänpäin kääntynyt, varautunut ja jännittynyt.
12. Sinun päämääräsi ja pyrkimyksesi ovat välillä epärealistisia.
13. Turva on elämäsi suurin päämäärä.

Olen lukenut teoksen nyt kaksi kertaa. Ensimmäisen kerran jälkeen jäi hieman sellainen whaaaaat ja et mitähän hittoo tässä nyt niinku haettiin -olo. Mutta se siis oli hyvällä tavalla sellainen olo – teki mieli tarttua teokseen uudestaan, makustella ja miettiä, palailla runosta toiseen, selailla eteen- ja taaksepäin. Toisen lukukerran jälkeen alkoi pikkuisen jo avautumaankin, mutta en silti uskalla väittää, että mulla hirveesti tästä ois käryä tai et joo mä tajuun.

Mutta kirjan viimeisimmät runot (tai tarinat? mikä erottaa runon ja tarinan? 😀 ) onneksi lohduttavat:

Miksi sitten suosittelen sellaista runokirjaa, josta en ole itsekkään vielä aivan varma onko se lintu vai kala? No ihan ensinnäkin siitä syystä, että luottoni muiden ihmisten ymmärrykseen ja aivotoimintaan on huomattavasti korkeampi kuin omaani. Toisekseen siitä syystä, että itse rrrrakastan aivan mielettömästi kummallisia, erikoisia ja outoja runokirjoja tai oikeastaan kirjoja ylipäänsä. Tässä teoksessa on jokin juju, joka koukutti minut välittömästi. Juju ei ole pelkästään itse runoissa, vaan myös kaikessa muussa hauskuudessa, rouheudessa ja erikoisuudessa, jota kirjan sivuilta löytyy. Tyylissä miten teos on tehty.

Kosola on minulle ennestään tuntematon, mutta kirjassa oleva lyhyt esittely osasi kertoa, että anarkistilyyrikoksikin tituleerattu Kosola on turkulainen kirjoittaja, kustantaja ja sanataideohjaaja. Hänen esiintymisiään on nähty niin Turun hylättyjen talojen halkeilevilla betonilattioilla kuin Lontoon kirjallisuusfestivaaleillakin. Kosolan edellinen runoteos tik. on saanut hehkutusta osakseen myös, pitänee tutustua siihenkin pikimmiten!

*Listan alkuperäinen versio on Bertram Forerin tekemä vuonna 1948