Pienet ja helpot keinot keventää syömisiä
Olen nyt parin viikon ajan vetänyt melko tiukkaa ”kevennysdieettiä” (kolmas viikko vielä edessä), sillä oma plössähtänyt olemus alkoi etomaan niin fyysisesti kuin henkisestikin. Olen kuitenkin omavaltaisesti pitänyt myös niitä herkkupäiviä näiden viikkojen aikana, koska olen selkärangaton luuseri olen asettanut tavoitteeksi, sen miljoonannen kerran, koko elämäntavan järkeistämisen – tarkoittaen sitä, että josko nyt lopultakin oppisi syömään säännöllisesti, syömään aamupalaa, ja elämään ylipäänsä siten ettei ruoka ja syöminen ole joko ON tai OFF. Että jos edes arkena osaisi pysytellä kurissa ja nuhteessa ja vapailla sitten ottaa rennommin.
Tämän ”kevennysdieetin” tarkoitus on ollut toisaalta pysäyttää kerralla mässäily ja ahmiminen (tarvitsen alkuun tiukkoja raameja, aikatauluja ja ruokalistoja – ja taidokkaasti rikon niitäkin, joten mikä tilanne olisi jos minulle annettaisiin vapaat kädet?) ja toisaalta toimia myös hyvänä alkubuustina aineenvaihdunnan herättämiseksi ja kertyneiden pöhökilojen hävittämiseksi. Mitä sitten tällaisen keventelyn jälkeen? Sitten kun nenän edessä ei olekaan valmiiksi saneltua listaa siitä mitä saat syödä? No, siihen liittyen ajattelin kirjoittaa tällaisen itselleni hyväksi havaitun listan pienistä ja helposti toteutettavasti jutuista, joiden avulla päivittäisestä syömisestä saa karsittua turhia kaloreita ja myös estettyä nälkäraivon (nälkäraivoisena niitä turhia kaloreita ahmii sitten aika monta). Josko nämä näin ylöskirjoitettuna muistuisi itselle paremmin mieleen niinä heikkoinakin hetkinä, joita eittämättä vastaan tulee kuitenkin.
– Suunnittele viikon, tai edes muutaman päivän, ruokalista etukäteen. Hahaa! Kuulostan ihan hemmetin tylsältä, ehkä vähän työläältäkin, mutta suunnittelu vähentää heräteostoksia ja auttaa ruokailujen monipuolisuudessa.
– Kirjoita ostoslista suunnittelemasi ruokalistan mukaisesti ja osta useamman päivän ruokatarpeet kerralla. Pitäydy siinä ostoslistassa! Mitä harvemmin käyt kaupassa, sitä vähemmän kiusauksia koukata karkki/jäätelö/sipsi/olut/minkätahansamussunmussunhyllyn kautta. Samoin kun kotoa löytyy valmiiksi suunniteltujen terveellisten ruokien tarpeet, niin sitä todennäköisimmin ne myös toteuttaa – varsinkin jos sinne kaappiin ei myöskään ole eksynyt esim. paketillista jaffakeksejä tai hapankorppuja, joilla kuittaa päivällisen. (Toistan: pitäydy siinä ostoslistassa!)
– Älä missään herran nimessä mene IKINÄ kauppaan nälkäisenä. Nälkäisenä nappaa ensimmäisenä vastaan tulevan donitsin tai kolmioleivän ja parsakaalit saa jäädä parsailemaan ihan keskenään.
– Älä myöskään mene kauppaan liian kylläisenä. Silloin ei oikein tee mieli mitään ja/tai jaksa ajatella ruuanlaittoa, ja vaikka ostoslista olisikin mukana niin vaarana on ettei sitä noudata (njäää en jaksa/njää en tarvii) – nälän yllättäessä kotona ei sitten olekaan mitään järjellistä laitettavaa ja kas, pitseria on yllättävän lähellä.
– Ole orava. Jemmaile pähkinöitä tai vaikka protskupatukoita käsilaukkuun, auton hansikaslokeroon, työpaikan vaatekaappiin, mihin vaan. Nämä toimivat hyvin hätävaravälipaloina nautittavaksi ennen nälkäkiukun suurhyökkäystä, ja täten siis estävät sortumasta johonkin nappaan-tän-nyt-vaan-nopeesti-tästä-munkkeihin. Itse en välitä protskupatukoista ja kuljettaisin mieluummin mukanani vaikka hedelmää. Siinä vaan on se ongelma, että tällä kultakalan muistilla laukun pohjalta saattaa jonain päivänä löytyä kurtistunut musta jokin, joka muistuttaa etäisesti omenaa, mutta saattoi olla myös appelsiini.
– Leivän päälle riittää ihan vaan leikkele TAI juusto sekä kasa kasviksia. Molempia ei tarvii tällätä samalle leivälle. Levitettäkään ei välttämättä tarvitse ollenkaan! Alkuun voi hieman kuivakalta maistua, mutta yllättävän nopeasti siihen tottuu eikä levitettä sitten enää kaipaakaan. Leipää ei myöskään tarvii mussuttaa joka aterialla, eikä sillä varsinkaan korvata aterioita (siihen sorrun usein.) Leipänä itse suosin jälkiuunileipää, nammm…
– Paistamiseen ja ruuanlaittoon oliiviöljyä. Jauhelihaa paistaessa ei tartte mitään, lihassa itsessään on rasvaa riittävästi. Samoin jos salaatteihin kaipaa soossia lisäksi niin mieluummin itse oliiviöljyyn tehty mausteseos kuin valmiit salaattikastikkeet.
– Jätä maustetut jugurtit kaupan hyllyyn ja mausta sen sijaan jugurtit itse hedelmillä ja/tai marjoilla. Sokeria ei tarvitse lisätä.
– Pastat ja riisit tummina versioina. Ja kuka hei ihan oikeesti tarvii perunaa? No okei, muussina joskus, mut muuten? Maailma on täynnä vihanneksia, juureksia, kasviksia, rehuja!
– ja niistä puheen ollen, satokausikalenteri! Tätä ideaa en ole aiemmin toteuttanut, mutta jatkossa aion. Satokausikalenteria hyväksikäyttäen löytää varmasti uusia ideoita ja ahaa-elämyksiä siitä, että sieltä kaupan kasvislaareista löytyy muutakin kuin porkkanaa.
– Syö ihan oikeesti säännöllisesti. Jos vaikka just sillon kahvitauolla ei tuntuskaan siltä, että oisi tarvetta syödä, niin nappaa silti se aiemmin suunnittelemasi välipala kahvin kaveriksi. Takaan ja alleviivaan, että se nälkä sieltä nimittäin tulee ja jos välistä on jäänyt se pikkusnacki ottamatta, niin varsinainen ateria onkin sitten kaikkea muuta kuin pikku.
– Nauti elämästä. Pidä herkkupäiviä, mässää sydämesi kyllyydestä. Kukaan ei jaksa eikä viitsi jos koko elämä on yhtä sääntöä, kieltoa ja suorittamista.