Olen nyt kirjoittanut muutamia juttuja naisiin kohdistuvista ulkonäköpaineista ja koska kirjoitan omasta näkövinkkelistäni, kirjoituksissani painopiste on usein kehopositiivisuudessa tai ainakin siihen pyrkimisessä. Itselleni se tietenkin tarkoittaa itseni hyväksymistä kaikkine kiloineni ja mikä tärkeintä, itseni näkemistä juurikin naisena, ihmisenä, eikä kiloina. Siksi kirjoittaessani kehopositiivisuudesta unohdan usein – tai koen jokseenkin tarpeettomaksi – mainita erikseen, että positiivisuus ja itsensä hyväksyminen on jokaisen ihmisen etuoikeus, eikä ole pelkästään painoon liittyvä asia. 

Näin naistenpäivän kunniaksi haluaisin sanoa vielä erikseen, että jokainen nainen ansaitsee tulla hyväksytyksi ja arvostetuksi omana itsenään.  Haluan myös muistuttaa, että kehopositiivisuus ei ole vastakkainasettelua, puolustuksen puheenvuoro tai hyökkäys hoikkia naisia vastaan. Se ei ole epäterveellisten elämäntapojen ylistämistä tai oikeuttamista, eikä se ole vastarintaliike fitness-buumille. Se on vain ja ainoastaan itsensä hyväksymistä ja rakastamista niin, että kaikki itseensä ja esimerkiksi kehoonsa vaikuttavat teot tapahtuvat rakkaudesta ja huolenpidosta, eivätkä itseinhon ja vihan kautta. Se on oman itsensä parhaana ystävänä toimimista. 

Ei ole väärää tapaa olla nainen. En haluaisi sanoa, että jokainen nainen on kaunis tai muuta vastaavaa kliseetä, koska tiedän, että kauneus ei ole itseisarvo eikä naisen tarvitse olla kaunis ollakseen nainen. Kauneus on laaja käsite, se on paljon enemmän kuin sisäinen kauneus tai naistenlehtien tarjoama käsitys kauneudesta tai jokin abstrakti kauneus, jonka löydät tuijotettuasi tuntikausia jotakin täysin käsittämätöntä maalausta.

Jokainen nainen on kuitenkin riittävä omana itsenään ja jokainen voi löytää itsestään sen oman voimavaran, jota kehittää ja vaalia. Se voi olla ulkonäköön, kroppaan, älyyn, osaamiseen, äitiyteen, työhön, intohimoon tai mihin tahansa liittyvä asia tai vaikka kaikki edellä mainitut. Pahin asia, mitä me itsellemme  ja toisillemme voimme mielestäni tehdä, on elää ”mitä muutkin tästä ajattelevat”-vankilassa tai edistää sitä ajattelutapaa päivittelemällä muiden valintoja – kyllä sinäkin kehtaat, pystyt ja voit, anna mennä vaan! Itse en ainakaan halua elää jossakin lokerossa, jossa ei ole juurikaan liikkumavaraa. 

Naisen kuuluu nostattaa tehokkaasti verenpainettani. Olen kuullut itse tuota paljon jo lapsuudestani lähtien. Mikä tahansa määritelmä tuon aloituksen jälkeen seuraakin, sille ei kannata antaa juurikaan painoarvoa. Omassa elämässäni lause yleensä meni kutakuinkin näin: naisen kuuluu olla hoikka ja huoliteltu.

Kapinoin teininä tuota lausetta vastaan pukeutumalla ylisuuriin huppareihin ja kulkemalla enemmän tai vähemmän laitapuolen kulkijan näköisenä äitini kauhuksi. Ja söin salaa irtokarkkeja. Vasta paljon myöhemmin löysin oman tapani olla nainen, jossa esimerkiksi laittautuminen ja turhamaiset asiat tapahtuvat sen vuoksi, että ne tuntuvat minusta hyvältä ja kivalta. Ei sen takia, että niin kuuluisi tehdä. 

Naisen ei kuulu olla mitään muuta, kuin mitä hän itse on tai haluaa olla. Naiseus ei ole yhtä kuin pitkät hiukset, isot rinnat tai mekko. Kukaan ei ole enempi tai vähempi nainen, oli hän kurvikas tai laiha, pitkä ja roteva kehonrakentaja tai pullantuoksuinen kodinhengetär. Tähän väliin mahtuu myös lukematon määrä erilaisia tapoja olla nainen, eikä yksikään ole toista huonompi. 

Kuka sitten luo näitä määritelmiä ja käsityksiä? Yhteiskunta, viihdeteollisuus, mainonta, miehet vai me itse, naiset?

Yksi asia on varma. Vertailulla ja arvostelulla, itsensä ja muiden, luomme ilmapiirin, jossa nainen ei ainakaan voi kokea olevansa hyvä sellaisenaan. Jokainen nainen on varmasti törmännyt tähän ilmiöön, jossa naisten kesken muiden naisten ulkonäköä tai valintoja arvostellaan ja ihmetellään. Itsekin olen tähän syyllistynyt. Miksi me tehdään niin? Onko kyse kateudesta tai omasta epävarmuudesta? 

Kun hyväksymme itsemme, voimme heittää moiset epävarmuudet romukoppaan. Voisimme kehua toisiamme lisää, ehdottomasti! Kehumisen lisäksi hyvä tapa katkaista negatiivisuuden kierre on yksiselitteisesti lopettaa itsensä ja muiden vertailu ja arvostelu ja keskittyä positiivisiin puoliimme.

Hyvää itsetuntoa ei saavuta lyttäämällä muita. Naisina voisimme tukea ja rohkaista toisiamme enemmän, rikkoa yhdessä rajoja ja hyväksyä naiseus jokaisessa sellaisenaan. Voisimme ihailla toisiamme vailla kateutta ja kehua aidosti, yrittämättä pönkittää omaa itsetuntoamme vähättelemällä toisen olemusta tai saavutuksia. Voisimme oppia toisiltamme sen sijaan, että olisimme tietävinämme jo kaikesta kaiken. Voisimme antaa toinen toisillemme enemmän mahdollisuuksia ja toimia yhdessä, eikä pelätä kilpailua ja pyrkiä ”yksin huipulle”.

Naisten menestys ei ole muilta naisilta pois, päinvastoin. Monet naiset ovat avanneet meille ovia ja toimineet edelläkävijöinä ja suunnan näyttäjinä. Voisimme lopettaa kyräilyn ja keskittyä siihen, mitä haluamme omassa elämässämme saavuttaa. Meissä on voimaa!

Toivotan ihanille naisille oikein antoisaa naistenpäivää ♡

♡: Alexandra