Vanha tuttu sanonta kuuluu, että kaikki Suomen kaupungit ovat kivoja kesäkaupunkeja. Näin varmasti onkin, mutta todettava on, että kyllä Lappeenranta on suomalaisten kesäkaupunkien ykköskaartia. Ehkä olen paljasjalkaisena lappeenrantalaisena jäävi sanomaan näin, mutta vaatimattomana karjalaisena sitä on kuitenkin sallittua silloin tällöin vetää hieman kotiin päin. 😉

Vietimme jälleen heinäkuussa lomaviikon kaakon rivieralla ja tällä kertaa mukana olivat myös T:n vanhemmat. He ovat kyllä käyneet aikaisemminkin Suomessa, mm. Helsingissä ja Lapissa, mutta Lappeenrannassa ja vanhempieni luona he olivat nyt ensimmäistä kertaa. Oli mukavaa huomata, että viileästä viikosta huolimatta he tuntuivat viihtyvän ja olivat somalla saksalaisella tavallaan niin mahdottoman kiinnostuneita kaikesta näkemästään. Itselleni merkitsi paljon, että he halusivat nähdä sen ympäristön, jossa olen kasvanut. Minulle ja T:lle se, että vanhempamme tulevat niin hyvin keskenään juttuun, on myös aina ollut todella tärkeää.

Lappeenrannan vakionähtävyyksiin kuuluu tietysti historiallinen linnoitus, jonka rakennustyöt alkoivat jo vuonna 1649. Kaupunkia perustettaessa asutus keskittyi linnoituksen alueelle, josta se on vuosisatojen aikana levinnyt nykyisiin mittoihinsa. Tänä päivänä linnoituksessa on mm. kesäteatteri, ravintoloita, museoita ja söpöjä puoteja.  Linnoituksesta löytyy myös Suomen vanhin ortodoksinen kirkko.

Sataman vety- ja atomikojut sekä laivaravintola Prinsessa Armaada ovat myös monen Lappeenrannassa vierailijan to do-listalla. Sataman tuntumaan nyt jo 16. kertaa rakennettu muhkea Hiekkalinna keskittyi tänä vuonna kaupungin 370-vuotiseen merkkipäivään. Hiekkalinnassa on myös kaunis Hiekkakappeli, jossa on järjestetty mm. hartauksia ja vihkimisiä.

Saimaa on kaikessa ainutlaatuisuudessaan ulkomaalaiselle jo nähtävyys itsessään. Hassua, miten itsekin olen alkanut arvostaa Saimaata ja sen puhdasta ympäristöä entistä enemmän ulkomailla asuessani. Parin tunnin risteily M/s Camillalla oli meidänkin viikon ohjelmassa. Kanavaristeilyn lisäksi ajelimme toisena päivänä myös Mälkiälle ja kanavamuseoon. Viihtyisässä museossa oli mukava piipahtaa pullakahveilla ja tutustua kanavan mielenkiintoiseen historiaan.

Mainio kesäkohde Lappeenrannasta Ylämaan suuntaan ajettaessa on vanha Pulsan asema. Rautatieasemana toiminut päärakennus valmistui vuonna 1869. Tänä päivänä aseman päärakennuksessa toimii viihtyisä kahvila ja sievä sisustusliike. Pihapiiriin on päärakennuksen valmistumisen jälkeen noussut myös muita taloja, joissa tänä päivänä voi buukata bed & breakfast-tyylisen majoituksen.

Näiden varsinaisten nähtävyyksien lisäksi vietimme myös aikaa kotona grillaillen ja mökillä saunoen. Kävimme isovanhempieni luona ja minä ja T tapasimme myös ystäviäni. Vaikka Lappeenranta tarjoaa mukavat puitteet kesäloman viettoon, tulee paras lomafiilis tietysti läheisistä ihmisistä, joita ei arjessa toisessa maassa asuessa tapaa. Onnea on olla ulkosuomalainen, jonka synnyinkaupunki on näinkin lähellä nykyistä kotikaupunkiani. Rakastan Berliiniä, mutta lehmusten kaupungissa mieli lepää.