Ja siellä kaikilla oli niin mukavaa..

Tämä viikko ei ole ollut minun viikkoni. Eiliseen iltaan se sitten kulminoitui aika täydellisesti.

Eilisiltaa oli odotettu pari viikkoa. Luvassa oli näytäntökauden avajaiset kaupunginteatterissa ja olin menossa katsomaan poikaystävän ja muiden näyttelijöiden esittäytymistä kansalle. Aamulla manasin kuinka aika kulki kuin laiska kissa venytellen raukeana raajojaan. ”Vielä yhdeksän tuntia..”.

Puoli kuuden aikaan aloin laittautua, hiusten pesua, vaatteiden valitsemista ja meikkailua. No niitä perus tyttöjuttuja. Vaihdoin vaatteet vielä kahteen kertaan ja yhdessä välissä kaverini soitti ettei pääse seuraksi kun ei saa kyytiä keskustaan eikä toinen lupautunut seuralainen vastaa puhelimeen, että hänen kyydissään pääsisi. No, eipä se mitään. Menen sitten ilmeisesti yksin.

Hieman ennen seitsemää utelin poikaystävän veljeltä oliko tämä menossa teatterille. Ei, ei jaksanut. NO, EIPÄ SEKÄÄN MITÄÄN.

Kello läheni puolta kahdeksaa, heitin takin niskaan ja lähdin kävelemään kohti teatteria armaissa niittisaapikkaissani jotka eivät ole hieman pidempään reippailuun tarkoitetut. 20 minuutin kävelyn jälkeen onnittelin itseäni kuinka olin kymmentä vaille kahdeksan määränpäässäni. Olen sitä ihmistyyppiä joka tulee todennäköisesti myöhästymään omista hautajaisistaan joten suoritus oli kuvitteellisen olalle tapautuksen arvoinen. Etenkin ne saapikkaat jaloissani.

Teatterin pihalle oli kertynyt paljon väkeä ja tässä vaiheessa ei vielä kellot kilisseet. Poikaystävä ja se puhelimeen vastaamatta jättänyt kaverimme seisoivat parkkipaikan läheisyydessä ja kävelin hieman hämmästyksissäni heidän luokseen. Poikaystävä ihmetteli mistä kautta oikein olin tullut ja en vieläkään tajunnut mitään. ”No mistä muultakaan kuin tuolta liikennevalojen puolelta!”. Seuraavaksi väännettiin vähän rautalangasta ja voihan nyt.. pumpernikkeli.

Olin kyllä ajoissa joo, JOS ne hemmetin kekkerit olisivat alkaneet kello 20, MUTTA ne alkoivatkin kello 19 ja olivat juuri päättyneet. Pojat sitten siinä odottelivat että millon tulisin ulos. Iski pienehkö vitutus ja ärsyynnys. Olinko meikannut ja laittautunut ja kävellyt vittumaisilla kengillä turhaan katsomaan tasan sitä kuinka jengi valuu poispäin teatterilta!

&!#/%&%¤#!

Poikaystävä sanoi kyllä kertoneensa aikaisemmin alkamisajan olevan 19, mutta enhän minä sitä muistanut jos siitä on joskus viime viikolla minulle mainittu ja luotin sitten (sokeasti) teatterin Facebook-sivujen tapahtumailmoitukseen jossa alkamisajaksi oli merkitty se hemmetin 20 reikäreikä. Teatterilta otettiin suunta poikaystävän luokse, tietokone auki ja Facebookin etusivun oikea reuna syyniin. Tapahtuma oli käynnissä, joo, en siis ollut klikkaillut itseäni väärään tapahtumaan. Menin sitten tapahtuman sivulle ja voi nyt perkele! Otsikon loppuun oli laitettu klo 19 alkamisajaksi, mutta tiedoissa seisoi aloitusaikana 20.00 ja lopetusaikana 23.00. Mikä tarkoittaa sitä, että etusivullani näkyi pelkkä ”Näyttelykauden avajaiset…” ilman tosiaan sitä loppua sillä etusivu söi loppuosan ja tottakai tuo väärä aloitusaika siinä alla! Haistakaa nyt jo.. se pumpernikkeli. Loppuilta meni hieman isomman vitutuksen kourissa jota ryyditti kaiken muun hyvän lisäksi päänsärky.

Tänään varmaankin odotettavissa kissaan kompastumista ja pään lyömistä ovenkarmiin? Akvaarion räjähtämistä jonka jälkeen olohuone lainehtii noin 160 litrasta vettä? Tätä kaikkea siis jännäten..!

 

.. oi jospa oisin saanut olla mukana.