Jospa pikkuhiljaa herättelisin tätä palstaani eloon. Palataan, kunhan pyörremyrskynä ensin teen muutoksia (jotain onkin jo tapahtunut..) 🙂 !  

Olen jonkin aikaa pyöritellyt mielessäni juttuja. Ne ovat liittyneet tähän palstaani ja sen jatkumiseen. Viimeisimmästä kirjoituksesta on useampi kuukausi, mutta kyse ei ole siitä etteikö olisi ollut aikaa kirjoitella.  Rakastan kirjoittamista, mutta en osaa tuottaa tekstiä elämän hyvistä hetkistä. Niistä pienistä ja suuremmistakin onnenmurusista, joita  parhaillaan koen. Vanhat päiväkirjat ovat täynnä ahdistunutta pohdintaa, umpikujia, pään […]

No voihan. Olin juuri kirjoittamassa oman elämäni Aku Ankka -kokemuksesta johon liittyi tukkoinen nenä ja hyvin epätoivoiset avausyritykset. Kokemuksesta, joka päättyi siihen, että jotain avautui ja jotain varmaankin hajosi. Lilyn ennakkosensuuri päätti säästää nähtävästi teidät myötähäpeän ravistelevilta aalloilta ja kadotti tekstin samoin kuin raitis suolistoilma katoaa Saharaan.                 […]

  Minä ja maanantai emme mahdu nyt samalle päivälle.. Ja kello on vasta hieman yli12. Tästä tulee pitkä ja vitun kivinen päivä. Pardon my french.

Ah, Eric Northman. Iltani ilo ja harmaan syyspäivän valopilkku. Siinä on mies joka saisi hyvin mielellään tuijotella meikäläisen sykkivää kaulasuonta ja vähän puraistakin. Nuhainen ja semikipeä päiväni on mennyt yllättäen True Bloodin neloskauden parissa ja en voi olla hehkuttamatta sarjan koukuttavuutta ja loistavia juonenkäänteitä. Sarjassa yhdistyy maukkaasti niin draama kuin (musta) komediakin ryyditettynä kunnon tujauksella […]

Tämä viikko ei ole ollut minun viikkoni. Eiliseen iltaan se sitten kulminoitui aika täydellisesti. Eilisiltaa oli odotettu pari viikkoa. Luvassa oli näytäntökauden avajaiset kaupunginteatterissa ja olin menossa katsomaan poikaystävän ja muiden näyttelijöiden esittäytymistä kansalle. Aamulla manasin kuinka aika kulki kuin laiska kissa venytellen raukeana raajojaan. ”Vielä yhdeksän tuntia..”. Puoli kuuden aikaan aloin laittautua, hiusten pesua, […]

Sisälläni asuu Pieni Perfektionisti. Se hiton epäihminen rääkyy takaraivossa aina kuinka pitäisi tehdä sitä ja tätä ja kuinka asioiden pitäisi olla. Tervetuloa puikkoihin vaan, niin saisin leikkiä hetkisen vapaamatkustajaa. – Tuolla odottaisi kasa tiskejä altaassa. Mene ja tiskaa ne pois ennen kuin ne itse lähtevät kävelemään. Joo, joo ja joo.  Tiedän. En jaksa. Ei kiinnosta. […]

Pitkästä aikaa annoin sormien valua näppäimistölle ja yritän saada itsestäni irti edes jotain. Tässä olotilassa on jotain outoa josta en saa otetta ja itsekkäästi toivon että ulkona ropisisi raskas vesisade ja taivas olisi musta kuin karrelle palanut puunranka. Se saisi hieman elävämmän fiiliksen aikaan sillä nyt on liian seesteistä. Taivas on puoliksi pilvessä ja aurinko […]