Meidän hotellilta Duomon tuomiokirkolle matkaa oli muutamia kilometrejä. Matkan varrella oli vaatekauppojen ja ruokapaikkojen lisäksi puisto jonne pääsi halutessaan rauhoittumaan kaupungin vilskeeltä. 

Puiston laidalla oli ihastuttava museo civico di storia naturale, jonne liput eivät olleet hinnalla pilattuja. Pääsyliput maksoivat viisi euroa per henkilö ja museossa riitti paljon nähtävää ja ihmeteltävää. 

Duomon tuomiokirkolla ihastelimme hetken itse tuomiokirkkoa. Se oli kauempaakin nähtynä vaikuttava näky, mutta itse kirkon juurella sen koristeellisuus ja koko tekivät vielä suuremman vaikutuksen meihin. 

Tuomiokirkolta halusimme jatkaa matkaa galleria vittorio emanuele II. 

Menimme vielä käymään Duomon tuomiokirkon aukiolla ja kävimme parissa läheisessä liikkeessä pikaisesti vaikka meidän jalat alkoivat olemaan aika väsyneet, olemmehan kävelleet koko päivän kierrellen Milanoa. Jossain vaiheessa päätimme että voisimme lähteä kävelemään pikku hiljaa takaisin hotellille. Yhtäkkiä T alkoi työntämään minua selästä, kysyin mikä hänelle tuli ja hän vastasi että keskusaukiolle oli mennyt poliiseja rynnäkkökilpien kanssa, muistin että olin ihmetellyt itsekseni miksi poliiseja oli ollut niin paljon siellä. Voitte, varmasti uskoa että tämänkin tytön jalkoihin tuli vauhtia. Mielessäni pyöri kaikenlaisia kauhu kuvia. Onneksi pääsimme hotellille turvallisesti ja seuraavana päivänä saimme tietää että keskusaukiolla oli ollut jokin mielenosoitus jonne poliisit olivat menneet niiden kilpien kanssa.