Sinulla on lupa olla onnellinen

Minä inspiroidun Antti Tuiskun Rakkaus on. – biisin lyriikoista joka kerta, kun kuuntelen (tai varsinkin kun itse soitan) sitä. Kertosäe ei ole… noh, sanotaan vaikka että se ei ole erityisesti lempikohtiani kappaleessa, mutta itse säkeistöt iskevät. Jotenkin samastun, ne herättävät ajatuksia.

Järjestys on maailmassa rikkomaton,
Kaikelle on lokero, pienen pieni komero
Hiljainen ja näkymätön laki se on,
Kuka sua saa tulla lähelle ja koskettaa

Tämä on niin (surullisen) totta. Vaikka itsekin harrastan lokerointia (homot, heterot, feministit, sovinistit, nörtit, badassit, trendikkäät, ei-niin-trendikkäät, sinkut, seurustelevat…), niin se on myös ajoittain todella ärsyttävää. Pitäisi pysyä siinä pienessä ahtaassa kaavassa, ja jos siitä poikkeaa, niin voi että sitä kummastellaan. Ties kuinka monesti olen manannut ja ihmetellyt sitä, miksi ihmisten on pakko hämmästellä ja ääneen kauhistella, jos joku haluaa tehdä jotain eri lailla. Jokaisella on oma elämänsä, eikö sitä saisi elää miten haluaa? Ja tämä kosketus asiahan on täällä blogin puolella jo aikaisemmin analysoitu.

Tänä yönä lokeroita sekoitetaan,
Rakkaus on rajaton, vilpitön ja viaton
Päästä sinun suojakuori hajoamaan,
Ole vapaa, ole vapaa

Ah miten ihanaa on pistää joskus ne lokerot sekaisin. Ihmiset on hetken ihan ymmällään, mutta sitten ne sopeutuu. On mukavaa muistaa se, ettei sitä tarvitse loppuelämänsä ajan olla samanlainen. Ihminen voi muuttua, eikä se muutos aina tapahdu huonompaan.
    Toisilla se suojakuori on todella vahva, toisilla sen läpäisee helpommin. Joidenkin suojakuorissa on kerroksia. Ensimmäisen kerroksen läpi pääsijät luulevat tuntevansa tyypin hyvin, mutta vain ne, jotka ovat läpäisseet toisenkin kerroksen, tietävät kuinka vähän ne toiset itse asiassa tietävät. Ole vapaa. No, helpommin sanottu kuin tehty. Kuinka olla vapaa, jos pelkää seurauksia? Vaikka tietäisi, että mitään pahoja seurauksia ei välttämättä ole, on valtavan vaikeaa antaa itsensä vain lentää.

Kävi miten kävi sinä tiedät jo sen,
Kaikki eivät hyväksy, silti älä pysähdy
Sinulla on lupa olla onnellinen,
Sydämesi on vielä joku päivä peloton

Teet niin tai näin, aina väärinpäin. Joillekin ihmisille ei kelpaa kuin omat ideat, omat ajatukset ja omat näkemykset. Minusta usein pidetään. Se johtuu siitä, että en toitota omia mielipiteitäni heti suureen ääneen. Annan muiden toitottaa omiaan, ja minä myötäilen. Se ei oikein sovi yhteen kahden viimeisen säkeen kanssa. Sydän ei voi olla kovin peloton, jos se varoo koko ajan loukkaamasta muita. Joskus oman onnen eteen pitää olla välittämättä muista. Maailman täydellisin lause: Sinulla on lupa olla onnellinen.

Kuuntele tämä ihana kappale täältä!