Terveiset Malmöstä!
Piipahdettiin lauantaina Malmössä. Hidas viikonloppu kaipasi jotain hieman erilaista tekemistä, joten huikkasin rakkaalle hovikuskilleni, että mentäiskö. Ja sitten mentiin. Hovikuski oli heti ihan yhtä lailla juonessa mukana.
Automatka Göteborgista Malmöhön kestää noin kaksi ja puoli tuntia, ja matkan voi taittaa nopeasti ja edullisesti myös bussilla tai junalla. Matkan varrella voi ihastella alavia maisemia, tuulimyllyjä ja peltoja, jotka ovat kaiken järjen vastaisesti tammikuussakin vihreitä.
Malmö on Ruotsin kolmanneksi suurin kaupunki, jossa on asukkaita hieman enemmän kuin Espoossa. Se on myös vahvasti kansainvälinen kaupunki, minkä huomaa vilkkaassa katukuvassa nopeasti. Wikipedia tiesi kertoa, että kaupungissa asuu 171 eri maan kansalaisia.
Lähtötohinoissa unohdin tarkistaa kameran akun tilanteen, ja niinhän siinä sitten kävi, että järkkärillä kuvaaminen tyssäsi noin kuuden kuvan jälkeen. Onneksi eletään vuotta 2013. Nykyaika ja vanhaa aikaa jäljittelevät vintagefiltterit pelastivat nimittäin tällä kertaa reissun kuvasaldon.
Se mikä on Göteborgissa räkmacka eli katkarapuvoileipä, on Malmössä falafel. Malmön pikaruokapaikkojen kesken on käynnissä jatkuva kisa kaupungin parhaan falafelpaikan tittelistä. Paikallista pikaruokakulttuuria kunnioittaen nappasimmekin heti saavuttuamme lounaaksi falafelrullat halloumijuustolla. Valtavan hyvä valinta! Nopean lounaan jälkeen jatkoimme matkaa kohti vanhaa kaupunkia ja sinne vievää ostoskatua. Kun kylmä tuuli alkoi olla liikaa, pujahdimme pieneen kellarikahvilaan lämmittelemään höyryävän cappuccinon äärelle.
Ennen kotimatkaa suuntasimme vielä pikaiselle kierrokselle Moderna Museetiin. Malmön Moderna Museet on siis Tukholmasta löytyvän ikonisen modenin taiteen museon pikkuveli. Minuun teki tällä kertaa suurimman vaikutuksen vanha museorakennus itsessään. Museoreissun jälkeen ajelimme vielä hetken ympäri kaupunkia ja katselimme pimeässä Juutinrauman sillan ja vastarannalla siintävän Kööpenhaminan valoja. Teki mieli ajaa yli.
Vaikka reissumme oli lyhyt, ehti Malmö yllättää minut positiivisesti. Erityisesti vanhan kaupungin alue on viihtyisä ja tunnelmaa täynnä. Kauppakadun varrelta löytyy muitakin kuin ketjuliikkeitä, ja kaupunkiin on helppo tutustua kävellen. Polkupyörien runsaudesta ja talvisinkin auki olevista ulkoterasseista pystyi aistimaan Kööpenhaminan olevan aivan nurkan takana.
Malmö kalskahtaa monen korvaan pahamaineiselta kaupungilta, eivätkä väkivaltaa ja järjestäytynyttä rikollisuutta koskevat tilastot ja juuri helpota asiaa. Myrskyisän keskustelun kohteena olevassa kaupungissa oli kuitenkin viime lauantaina varsin tyyntä. Minä en kokenut oloani millään tavalla levottomaksi tai turvattomaksi. Uskon, että Malmö on monella tapaa varsin tavallinen kaupunki, jonka ongelmat on nostettu maailmalla tapetille ja väritetty radikaalein sävyin. Terve järki on siis tässäkin asiassa paikallaan.
Malmö ei ole suuri kaupunki, joten matkailijan ei kannata varata sen tutkimiseen kovin montaa päivää aikaa. Yksi päivä riitti meille mainiosti. Päätimme silti, että ensi kesänä tulemme kaupunkiin uudestaan Kööpenhaminan reissun yhteydessä. Olen nimittäin kuullut, että kesällä Malmössä on ihan toisenlainen fiilis, kun katujen varret heräävät eloon ja pitkille valkoisille hiekkarannoille paistaa paahtava aurinko. Sillä reissulla testaamme myös hypetetyn ravintola Bastardin.