Jyväskylässä harrastin metsäjuoksemista, pokkana vähimmissä vaatteissa mitä kaapissa oli, koska eipä kukaan siellä mua nähnyt. Kerran toikkaroi yksi golfari hukattua palloansa, mutta muuten se oltiin minä, helle ja hyttyset. Lapsuuden metsäpoluilla, jotka tunsin kuin omat taskuni.  Tänään kuuntelin kattoa rummuttanutta kaatosadetta enkä voinut vastustaa. Suuntasin tuonne vain tuntemattomaan, kantakaupungin kaduille eksymään ja lätäköitä väistelemään […]

Itkin viime viikolla puhelimessa siskolle elämän epävarmuutta ja siinä kyljessä sydänmurhetta. Väitin menettäneeni otteen irlantilaisesta viestittelykumppanista. Mutta taitaa ollakin niin, että mieleeni hiipi pikkuhiljaa tieto siitä, ettei päivittäinen yhteydenpito sittenkään riitä. Taidan tarvita säästötiliä, johon kummatkin tallettelee suurempia summia. Jotta silloin, kun on pakko käyttää niitä varoja (ja niitä päiviähän tulee) siellä on mitä nostaa. Vaikka […]

  Olen kasvanut voimalinjan vieressä. Kesäisin päälle vyöryneet ukkoset jyrinöineen eivät ole olleet pelottava asia, koska niitä on aina ollut niin paljon. Sähkö vetää sähköä puoleensa ja sitä rataa. Välähtää ja lasketaan hitaasti onko pilvi suoraan yläpuolella vai kauempana. Odotetaan vähän jännäten, että kuinka kovaa se pilvissä jyrähtää. Sen kummemmin en ole osannut reagoida. Etiopiassa ihailimme […]

Hammasta kolottaa, soitin sille aikaa. En ollut varma oliko kyseessä “tapaturma tai särky” vai muu asia, kipukynnykseni hipoessa pilviä saattaa pieni vihlonta olla kuolevan hammasytimen jäähyväissointu. Sanoin tämän. Seurasi syyttelyä, tenttaamista ja hieman edellisten hammashuoltajieni panettelua. Sain myös ajan perjantaille, jonka tietoja itkua pidätellen kirjasin ylös.  Ja jälkeen päin mietin vain, että olisi pitänyt itkeä […]

Ymmärsin vihdoin miksi huoneprojekti ei ota ottaakseen tuulenpuuskaa alleen. Ongelmana on, että työkohteena on koti. Jos voisin ulkoistaa tämän projektin niin, että aamulla heräisin, suuntaisin päiväksi työmaalle ja palaisin illasta kotiin, olisi varmasti jo valmista. Mutta kotona työskentely on aina vähän niin ja näin. Eli samperin ahdistavaa! Kukaan ei ole estämässä mun laiskottelevaa mieltä kirmaamasta […]

Yritän saada huonettani järjestykseen erinäisin strategioin. Tehtävää on niin paljon, että vasta eilen uskalsin alkaa niitä listaamaan. Tarvitsin alle pari loppuun suoritettua osaa, pientä voittoa, jottei kokonaisuus näyttäisi liian tyrmäävältä. Joten askartelin keittiöön yrteille tarhan pahvista, teipistä ja uunivuuasta. Rautakaupasta hain suihkuun ehjän lattiakaivon kannen. Ja sitten, pikkuhiljaa, aloin säätää omaa huonetta. Tällä hetkellä on käytössä “ärsyttävimmät […]

    Edessä oli viimeinen työpäivä, jonka päätteeksi suuntasin kera kapsäkkini ja pyöräni suoraan junaan. Fiksu ihminen olisi käyttänyt illan pakkaamalla tavaroitaan ja kiirehtimällä nukkumaan. Hah! Saatuani taas yhteyden lapsuuden tärkeään, jokin muuttui ja se olen minä. Joten sen sijaan, että olisin tehnyt lähtöä, koin tärkeämmäksi selata merkintöjä edellisestä lähdöstä. Siitä millainen olen ollut. Luin […]

    Kerran kesässä kannattaa eksyä isänsä kanssa Taka-Keljon metsiin. Tätä mieltä on isä. Viime vuonna eksyttämisestä vastasin minä, tänä vuonna molemmat yhdessä. On muuten vähän ärsyttävää, kun ilman karttaa ja kompassia “mun mielestä pitäisi kyllä mennä tonne” sanova isä on oikeassa. Sen myöntämään joutuminen kasvattaa ihmisenä tavalla, jonka suhteen saattoi luulla olevansa jo valmis. […]