Kesäpäivä Tampereella

Kesälomaan kuuluu hauskat päiväretket, joten päätin ottaa alkuviikosta Pendolinon alle ja suunnata päiväksi Tampereelle. Ensimmäisen kesäretken kaupunkiin tein viime vuonna ja kyllähän tuo vierailu kuuluu ehdottomasti kesään. Tässä siis tunnelmia kiireettömästä kesäpäivästä Tampereella. 

Koskipuisto on kyllä kaunis!

Puistoilua, jee!

Muistin menomatkalla, että Vapriikiin oli juuri auennut Kiinan terrakotta-armeijaa esittelevä näyttely, joten ajattelin, että on aika nähdä jotain uutta. Suosittelen ehdottomasti – harvoin sitä saa maailman ihmeitä tänne kotimaahan näytille. On muuten kiehtovaa ja ihmeellistä, että Kiinan ensimmäisen keisarin varsinaiseen hautakumpuun ei ole vielä tänä päivänäkään voitu mennä sisälle. Vieläkään ei ole keksitty kuulemma keinoa estää hapen tuhoava vaikutus mm. puuosiin, kun noihin luolastoihin kaivauduttaisiin, erikoista.

Legendaarisia sotilaita. Näistäkin patsaista lähtivät kuulemma heti hapen vaikutukseta värit, kun ne kaivettiin maan pinnalle,

Hiukset ja kasvot on muotoiltu käsin.

Pronssiset vaunut.

Esillä oli myös muuta esineistöä, kuten tämä upea kivihaarniska.

Täyskokoinen hevos-patsas.

Entinen konepaja Vapriikki on myös itsessään vaikuttava rakennus.

Näkymä koskelle Vapriikista.

Kävin vielä samalla kurkistamassa vakituiset näyttelyt. Yläkerrasta löytyy mm. koko perheen unelma, kenkä-, lelu- ja jääkiekkomuseo. Kaikille jotain – isän kärsivällisyys läpi kenkä- ja lelumuseon palkitaan lätkällä, nerokasta ;)

Malleja eri vuosikymmeniltä.

Nostalginen lelumuseo.

No niin, lätkää tähänkin blogiin.

’Kannustin’ nuorena Mighty Ducksia, koska joukkueella oli hienoin logo :)

Stanley Cup -sormus. En tiennytkään, että lätkässä harrastetaan bling bling asusteita… Arty sanoisin.

Tietenkin on myös hauskaa käydä keskustan kaupoissa, Koskikeskuksessa, Hämeenkadun liikkeissä ja Finlaysonilla. Ja tietenkin Tampereen klassikossa, Cottonissa. Huomasin muuten, että Finlaysonin pihassa ollut liike on hävinnyt ja nyt palvelee vain tuo Koskikadun liike.

Oli myös pakko piipahtaa Super Mukavassa, sen yhteydestä löytyy myös nykyään Vintage Garden.

Vintage Gardenin valikoimasta löytyy vaikka mitä aarteita, joilla on tarina.

Myös Wayne’s Coffee on tehnyt paluun.

Lounaan nautin tietenkin kauppahallin Neljä vuoden aikaa -ravintolassa. Lounaslistalta valitsin grillattua naudankuvetta, chilivoin ja rustique-perunoiden kera.

Herkkua oli, jälleen kerran!

 Päiväkävely poikkesi myös Laukontorin hienoihin maisemiin.

Kannattaa pistäytyä torin kupeen Sisutusliike Kantriinaan.

Iltapäivän taukopaikka oli tietenkin Vohvelikahvila Ojakadulla. Onnea on istua tuossa miljöössä arkipäivänä vohvelista nauttien. Tällä kertaa emme jaksaneet Maddyn kanssa kiivetä Pyynikkiin hakemaan eväsmunkkeja…

Myös pieni matkalainen sai palkkion, nam kermaa!

Oli kuulemma hyvää myös hänestä(kin).

 Testasin myös Kahvila Valon paikan päällä paahdettua kahvia.

Tuliaisiksi talon omapaahtoa.

Harmittelin, että Koskipuistossa ei ole mitään kivaa terassia, jossa voisi istuskella. Matkalla kohti juna-asemaa muistinkin toisen puolen Irkku-pubin Ruby & Fellas, joka täytti ainakin maisematarpeen.
Niinpä istahdin vielä siihen katsomaan koskea ja kaupungin vilinää. Täytyy muuten sanoa, ehkä vähän rohkeasti, että Tammerkoski on ehkä kauniimpi kuin Aurajoki. Ainakin nyt se virtasi ihailtavan puhtaana ja voimakkaana.

Paikasta löytyi ainoaa olutta, jota pystyn juomaan, Ginger Joeta – kannattaa maistaa.

Maddyä alkoi väsyttämään jo pitkästä päivästä ja hän kuorsasikin onnellisesti koko paluumatkan.

Maddy on muuten monessa kuvassa laukussa sen takia, että ne on otettu ruokapaikoissa ja kaikki eivät aina ymmärrä varsinkaan sisällä pienempää asiakasta.

Oli kyllä taas ihana päiväretki, suosittelen ehdottomasti! Edellisen reissun osittain samojakin tunnelmia ja vinkkejä löytyy täältä. Kannattaa myös kurkistaa Lilyn toimituksen tuore vinkkipostaus!