Private Blend

26.11.2013 mikko private blend

Uusi työpiste

Päätin testata sunnuntai-iltapäivällä Starbucksia myös työskentelypisteenä. Otin läppärin mukaan ja tein edellisen postauksen tuolla istuessa ja välillä ihmisiä seuratessa. Miten kliseistä, mutta ihanaa! Joskus päivällä voisi ottaa vähän etäisyyttä työpisteeseen ja pakata koneen ja työpähkinät myös mukaan tuonne. Vaihtelu virkistää!

Vinkkinä – jos pärjäät vain suodatinkahvilla, on erilliseltä saarekkeelta mahdollisuus tilata sitä ’ruuhka-aikoina’, ilman että jonottaa tiskille asti. Kuulemma myös myyjille voi käydä vinkkaamassa, niin he tulevat tekemään kahvin siihen – jos vain ehtivät.

Jos leikitään, niin leikitään sitten kunnolla. Tunnelmamusiikkia tilanteeseen sopien 😉
Jäin muuten eilen katsomaan Goodwifen jälkeen Sinkkuelämän jaksoja, joita pyörii TV:ssä. Nyt oli menossa toinen tuotantokausi ja oli virkistävää löytää kohtia, joita ei ole nähnyt pitkään aikaan. Tuntui melkein kuin olisi löytänyt uuden jakson ja se jos mikä on luksusta.

Kirjoittamisen lomassa oli hauska pysähtyä välillä tarkastelemaan ihmisiä.

Rankka työ pitää tietenkin palkita 😉 Toffee Nut Latte vaihteeksi ihan kunnon mukista ja seuraksi pala juustokakkua.

Suosittelen kokeilemaan!

PS. Onko paha, jos henkilökunnan ei enää tarvitse kysyä edes nimeä tilauksen yhteydessä?

Avainsanat: lifestyle

Kulttuuri Suosittelen Työ Ajattelin tänään

24.11.2013 mikko private blend

Confessions Of A Bagaholic

Katri esitteli juuri laukkuaarteitaan yhdessä postauksessa ja minultakin on kysytty jo aiemmin samaa. Tässä siis koottuna laukkulöytöjäni, joita olen tähän mennessä ehtinyt esittelemään – joitakin on vielä tulematta. Kaikki laukkumuiston laukut on hankittu ennen blogia ja välissä on näinä parina vuotena hankittuja lisäyksiä. Kuvan alta löytyy linkki postaukseen, jossa on enemmän kuvia ja tarkempi esittely.

Ok myönnetään, olen ehkä vähän laukkuaddikti. Niiden keräily on harrastus, en ota sitä niin vakavasti – älä ota sinäkään. Rakastan muotia ja muotitaloja, haluan kerätä muistoja niistä ja laukut ovat aika helppo, käytännöllinen ja kestävä vaihtoehto. Toki nahkalaukku kestää – mutta en tosissani usko, että merkkilaukku on sijoitus siinä mielessä, että siitä saisi omansa takaisin. Tavoitteeni on muuten kerätä edustus merkittävimmiltä taloilta from A to Z. Pyrin käyttämään joka päivä eri laukkua, ettei mikään kaunokainen jäisi liian pitkäksi aikaa ilman huomiota, jokainen niistä ansaitsee sen.

Ja jos jollakin alkaa lohkeamaan lima keuhkoputkesta tätä selatessa, niin muistutan että näiden keräämiseen on mennyt lähes 10 vuotta, tuhansia lentomaileja ja haaveilu & metsästys on tuonut paljon viatonta iloa. Ja rahallisesti puhutaan autosta – miten tuhlailevaa, niin harvalla suomalaisella on auto. Joillain vieläpä kaksi.

Älkääkä muistuttako tästä postauksesta, kun haaveilen uudesta laukusta. Sellaisellehan ei ole käytännössä MITÄÄN tarvetta, mutta se ei olekaan se juttu.

Kippis, kaikille laukkurakastajille! Ja terveisiä Starbucksista, otin koneen mukaan ja tulin tekemään postausta kahvin äärelle ilmapiiristä ja ihmisten katselusta nauttien. Mukana tietenkin laukku.