Skippasimme aamulla cyclingin ja suuntasimme sen sijasta Kiilaan lauantaibrunssille. Asiaa! Testasin tuota ensimmäistä kertaa upeassa seurassa aiemmin ja se osoittautui sen verran hyväksi, että halusin ehdottomasti mennä uudestaan.
Edellinen kerta oli myös niin innoittava, että ruoka jäi sivuseikaksi tai ehkä en kehdannut syödä tuossa seurassa normaalia annostani 😉

Sanoisin, että Kiila on yksi tämän hetken parhaista brunssipaikoista. Tila on kivan avara sekä valoisa ja on mukavaa seurata isoista ikkunoista Mannerheimintien liikennettä ja heräilevää kaupunkia. Ja itse buffa on yksi runsaimmista – tosi hyvä kokonaisuus. Se ei ole myöskään hinnalla pilattu, lauantaisin 14,90e. Pöytä tosin kannattaa nykyään varata jo ajoissa. Nytkin saimme vain tuurilla paikan, kun keksimme tosiaan vasta aamulla mennä sinne. Ensi viikolla olisi tarkoitus testata ystäväporukalla vasta nyt ensimmäistä kertaa Dylania.

Aika ’mättölautanen’, mm. tällä pärjää loppupäivän.

Viikonloppu alkoi siis ihanan rennossa merkeissä. Se tulikin tarpeeseen, sillä erinäisistä syistä työviikko oli todella raskas ja nyt on syytä kerätä voimia.

Yksi mainio tapa jatkaa rentoutumista on kaupungilla pyörimisen jälkeen katsoa tai ottaa tallennukseen kodikkailla esityspaikoilla olevat Avara luonto tai lauantaidekkarina taas alkavan Midsommerin murhien uudet jaksot. Tässä tuotantokaudessa nähdään viimeistä kertaa Tom Barnabyä näyttelevä Jon Nettles, yllätys ainakin itselleni.
Avaran luonnon maisemat ja varsinkin puhujien äänet ovat tietyllä tavalla hyvin terapeuttisia. Tutuimpia spiikereitä lienevät kaikille Jarmo Heikkinen ja Tuija Westerholm, moni tunnistaa ne varmasti samantien. Tässä pari näytettä muistutukseksi.

Rentoa viikonloppua!