Saatu blogin kautta, tämä perinne siis. Olemme tainneet kokoontua kolmena itsenäisyyspäivänä Beyond Tea Timen Eirenen luokse Secret Wardroben Anna-Marian kanssa puolisoiden kera. Minä en ainakaan vielä silloin ensimmäisellä kerralla edes tuntenut kunnolla isäntäparia. Muistan, että olin tuolloin vähän häkeltynyt kutsusta ja vieraanvaraisuudesta ’ventovieraalta’. Itsenäisyyspäiväillallisesta on tullut odotettu perinne, sillä se on yksi syksyn tunnelmallisimmista, herkullisimmista ja hauskimmista illoista. Tällaisia uusia ystäviä tai perinteitä en osannut edes kuvitella silloin kun aloitin blogia. Ihan mahtavaa! #superluksusta.

Nyt oli varsinkin syytä juhlaan, sillä isäntäperhe on saanut ensimmäisen lapsen loppukesästä. Niinpä meillä oli reipas pieni juhlija mukana. Ihanaa! En voisi olla onnellisempi perheen puolesta. Pikkuinen ei tiedäkään (tai tietää hän), miten hyvä koti sitä on tullut valittua. Onnea vielä koko perheelle, himlen i min famn 🙂

Pöytä oli taas katettu viimeisen päälle.

Pääruokana höyryävää Peltolan Blue -risottoa waldorfinsalaatin kera. En kehdannut tulla (taas) valmiiseen pöytään, joten tein alkupalaksi täytettyjä paprikoita, joihin tuli pinaattia, kesäkurpitsaa, pinjansiemeniä, fetaa ja valttina kanelia. Reseptin poimin Richard McCormickin uudesta Barcelona-kirjasta.

Eirene oli taas taiteillut upeat kuppikakut! Oma keitokseni jäi kokeiluksi… Karpalokerroskakku – turkkilainen jogurtti, luumu-kanelirahka ja piparkakkupohja kuulostivat hyvältä, mutta eivät sitten jotenkin toimineet käytännössä. Ainakaan nyt ensimmäisellä kerralla… 

Kiitos taas ihanasta illasta!