Valo

Elämän arvaamattomuus on toki tiedossa, mutta välillä sitä on mahdollisuus tuudittautua seesteisempiin vaiheisiin, onnellisen pitkäksikin aikaa. Mutta niinhän elämään kuuluu myös ne vastatuulet ja pimeät hetket.

Toisen puoliskon lähipiirissä tapahtunut menetys muistuttaa toisaalta osuvasti näin joulun alla elämän peruspilareista; hetkien, perheen & läheisten ja rakkauden tärkeydestä sekä voimasta.

Kun pahin on ohi, miten myrskyn jälkeen onkin aina niin tyyntä – kaikki näyttää selkeältä. Kunpa sitä osaisi aina katsoa noin avarasti ja läsnäollen. Ja miten puhdistavia kyyneleet voivatkaan olla.

Tähän sopii yhden suosikkijoululauluni Taivas sylissäni säkeistöt, joita olen lainannut aiemminkin.

”Kasva onnen myötä, tee enkeleiden työtä. Rakkaudella kohtaa kaikki esteet elämän. Sanat jäävät soimaan, uskon niiden voimaan. Kaiken minkä kohtaan sen vielä ymmärrän.”

”Anna elämälle usko joka kantaa, anna valon viedä meidät kauas huomiseen. 
Nähdä sydämellä, kuulla nöyryydellä, kaiken minkä annat palaa luokses uudelleen.”

Paljon voimaa ja valoa sinne!