Project me

Viime viikonloppuna olin ystäväni kanssa pyörähtämässä Köpiksessä ja olin aivan superinnoissani kun vihdoin pääsin suosittuun puuroraflaan nimeltä Grød. Käytiin kahtena aamuna syömässä puuroa - ensin Nørreportissa sijaitsevassa toimipisteessä Torvehallerneissa ja sitten kaiken alussa ja juuressa Nørrebrossa. IHANAA. Siis aivan superhyvää puuroa, ja sitä saa kaikennäköisillä lisukkeilla. Tässä kaurapuuroa, jossa pähkinöitä, rahkaa sekä omenahilloa ja toisessa kuivattua vadelmajauhetta, verigreippiä ja pähkinöitä. Suosittelen joka ikiselle Köpiksessä kävijälle! Ja puurofanaatikoille saa inspistä Grødin instagram-kuvista.

Tämä viikonloppu on ollut todella liikuntapainotteinen ja salitreenin lisäksi kävin eilen vuoden ekalla lenkillä ja olen aika yllättynyt kuinka hyvin vedin, vaikka viimeksi kävin lenkillä syyskuussa. Kuntourakkani on ollut hyödyllinen! Tämä oli se itsekehu-hehkutusosuus.

Olen huomannut myös sellaisen oudon jutun ruuan suhteen, että jos vaikka en yhtenä päivänä liiku tuntuu, että voisin syödä koko maailman, kun taas päivinä jolloin liikun paljon ei ole yhtään niin kova nälkä ja syön vähemmän. Onko tämä normaalia? Olen myös miettinyt pitäisikö taas vetää lyhyt hiilariton jakso, koska huomaan, että on jotenkin helpompi lipsua kun rajat eivät ole yhtä tarkat. Kokeilin tänään myös soveltaa perinteiselle riisiä sisältävälle sushille vaihtoehtoja. Tein merilevärullia ja riisipaperirullia, joissa oli täytteenä lohta ja eri kasviksia. Muutamiin eksyi vähän fetaa, koska minulla on meneillään joku fetakausi. Suosittelen, nämä ovat helppoja ja näitä on kätevä tehdä myös evääksi!

Ja tältä nämä näyttivät valmiina. Unohdin ostaa kalakastiketta, josta olisi tullut hyvä lisä dippiin - joten tällä kertaa dippailin vaan soijaan.

En kerinnyt viime viikonloppuna postailemaan mitään uusia kirjoituksia, koska olin Turussa entisen ylioppilaskuntani vuosijuhlissa (selvin päin). Olin siis kaksi viikkoa hiilarittomalla ja noudatin PT:ni ohjeita. No miten siinä kävi? No kuulkaas erittäin hyvin! Painoa lähti 2,5 kg, vyötäröstä 5 cm ja lantiosta 3 cm! Nyt saan syödä hieman hiilareita, mutta koska olen monella tapaa ruokavammainen, listassa on paljon sellaista mitä en voi syödä (kts. fodmap) ja olen saanut luvan vaihtaa ne hedelmät pois, joita en voi syödä sekä riisit ja pastat kvinoaan (koska en muutenkaan harrasta riisin tai pastan syömistä).

carbs.jpg

Olen myös käynyt salilla melkein joka päivä ja nostellut paaaljon painoja. Huomasin tällä viikolla, että jalkaprässissä oli 183 kg. Luulen, että siihen riitti voimat kun halusin näyttää vieressä oleville äijille ettei tässä mikään rinsessa punttaile. Lihaksia on kyllä tullut ja se on kivaa.

Mietin tässä, että kokeeko ihmiset ympärilläni, että olen jotenkin turhamainen ja ronkeli kun puhun siitä mitä en voi syödä ja mitä voin. Tai että olen jotenkin boring kun en halua ryypiskellä tai olla myöhään missään. Tulin siihen lopputulokseen, että olen aikuinen hyvinvointivaltiossa ja voin valita miten elämäni elän.

Lisäksi pääsin syömään ihanan lounaan Silvopleessä kaverin kanssa ja illalla nauttimaan laatuaikaa toisen kaverin kanssa. Eilen kotoilusta hajalla olleena, olen erityisen iloinen tästä hyvästä päivästä!

wp_20140222_13_06_36_pro.jpg

Olin täydellisesti onnistunut unohtamaan miten sairaan hyvältä tuntuu kun elää sellaista hyvää elämää, kuten tein viime keväänä. Syksy ja talvi menivät aikamoiseksi sekamelskaksi, mutta nyt olen taas saavuttanut sellaisen perusonnellisuuden. Aamulla kävin salilla ja maanantaina aloitin noudattamaan PT:n antamia ruokaohjeita ja tajusin, että tyyppihän on laittanut minut noudattamaan jotain South Beach-dieettiä!!! Mut hei, ei se mitään, minulla on aivan mahtava olo! Pari eka päivää tunsin itseni vähän väsyneeksi ja päätäkin vähän särki, mutta se meni ohi. Neljän päivän jälkeen vaakakin näytti -1,5 kg! Nyt on todella energinen olo, jaksan urheilla, olo tuntuu solakalta ja mun -5kg huhtikuuhun mennessä ”keinolla millä hyvänsä” saattaa hyvinkin toteutua!

Se, että nyt on jossain ketoosivaiheessa vie nälän tunteen aika hyvin. Nyt pitäisi vaan oppia pienentämään annoksia, koska huomaan, että vähemmälläkin pärjää. Silmä on tottunut johonkin tiettyyn määrään ja jos malttaisi syödä hitaammin, välttyisi myös sellaiselta hirveltä liian täydeltä ololta. Kohta kävelylle talviaurinkoon. Oiskohan kevät jo tulossa (pliis)?

Tällaisen lounaan vedin tänään ja sekin oli liikaa. Kirjolohta (100g ), parsaa, verigreippiä, avokado-fetakastiketta ja kukkakaali-valkopapupyreetä! Illalla aion lukea enemmän crossfitistä ja ehkä innostua siitä.

b6081fe6-f0e4-47f1-b003-b1d8ebe8e1f0_jpeg.jpg