Joskus on vaan superihanaa

Kävin Brysselissä yhdistetyllä työ- ja huvimatkalla ja olen vakuuttunut, että kaupunki kaipaa minua. Olen onnellinen: matkalla söin saksalaista, italialaista, ranskalaista, ja senegalilaista ruokaa ja tänään kävin vielä Kalliossa syömässä venäläistä. Aikamoista. Tuli matkalla jälleen vakuuttuneeksi siitä, että asiat järjestyvät ja kaikilla tapahtumilla on merkityksensä. Joskus menee vaan nappiin ja siitä tulee mahtava fiilis. Sain myös yöpyä ihanan ystäväni luona, joka asuu siinä talossa, jossa ennen asuin.

Lisäksi kävin entisellä salillani personal trainerini rääkittävänä. Sain vihdoin kaipaamani äijätreenin ja käsivarret huusivat hoosiannaa. Puolentoista tunnin treeni ja bonuksena vartin niska-hartiahieronta 39 euroa. Ovat nuo PT-hinnat vähän eri planeetalta kuin täällä kotona. Sain myös ruokaohjeet, johon on listattu mitä saa kahden viikon aikana syödä. Hiilarit on kokonaan poissa ja kirsikat saa vaihtaa esim. omenoihin tai appelsiineihin. Papuja, linssejä ja pähkinöitä ei kuulemma saa syödä klo 18 jälkeen – en tiedä miksi. Lisäksi en syö lihaa (kalaa kyllä), joten se tietenkin myös vähentää mitä saa syödä. Ajattelin kokeilla ja tsekata miten käy – tosin tiedän, että vähän voi lipsua, mutta ei se haittaa! Elämästä pitää myös nauttia!