Itsetunto tänään

Tänään ei olisi jaksanut nousta tai alottaa mitään. Yritin houkutella motivaatiota katsomalla sarjoja netistä. Meinasin itkeä kun katsoin Vuosia nuoremmaksi. Ihmehormoonihirviöilyä, vai mitä tää on. Katsoin itseäni ilman meikkiä selfiekamerasta. On siinäkin keksintö. Aikaisemmin itseään pystyi tuijottamaan vaan peileistä tai heijastavasta pinnasta. Ketä tämä itsetarkkailu ja itsekeskeisyys palvelee? Ei ainakaan minun itsetuntoa. Se on karannut. 

Laitoin mun naamataulusta kuvan snapissa kaverille ja kysyin josko musta ois Vuosia nuoremmaksi -ohjelmaan. Se vastasi, että ilmeilin. Mutta kun en ilmeillyt. Seuraavaksi kaveri tarjosi ratkaisuksi fillereitä. Päivä ei parantunut. Fillerit hylkäsin jyrkästi, mutta näin illalla itsensä piristämisrutiineihin kuului hiusten juurikasvun käsittely blond sprayllä ja kulmien ja ripsien värjääminen. Estetiikalla on maailmassa oma osansa ja paikkansa. Kun katsoin peiliin niin ilme näytti freesimmältä kauneustoimenpiteiden jälkeen. Mutta niinkuin ajattelin tuosta yllä olevasta kuvasta, että toinen silmä on ihan vinksallaan niin ei minun itsetunto ole yhtään vähemmän vinksallaan. 

Haluan rakastaa itseäni vinksallaan, juurikasvun kera, hailakoilla kasvokarvoilla, jenkkakahvoilla ja isoilla huokosilla. Miksi se on niin vaikeaa?