Moi! 

Täällä sitä ollaan taas. keskellä yötä kirjoittelemassa. 

Sen verran minusta, että olen tärähtänyt, pieni ihminen keskeltä maapalloa. En tiedä vielä kuka ja millainen olen, mutta ehkä pikkuhiljaa löydän itseni. Kirjoittelen kaikesta mistä tekee mieli kirjoittaa ja katsotaan mitä tästäkään tulee. Mutta nyt asiaan…

Miksi kirjoitan keskellä yötä? Minulla on vaikeuksia saada iltaisin unta ja nukun sitten aamulla. Usein valvon yöllä. Rakastan yötä. Nyt kerron miksi.

Yöt ovat aikaa, jolloin minulla on aikaa miettiä asioita omassa rauhassa, aina se ei ole hyvä asia, sillä jos minua ahdistaa ajattelu alkaa ahdistaa lisää.

Yöllä kaikki muut nukkuvat, on hiljaista. Voin istua sohvalla kääriytyen peittoon. Voin maata sängyllä. Voin olla pihalla. Hengittää. Rauhottua. 

Yöllä ulkona olo on parasta! Istua ja katsoa taivaalle. Katsoa tähtiä. Katsoa kaupungin valoja ja kuulla satunnaisia auton ääniä. Viikonloppu iltaisin lähellä olevastamme ravintolasta kuuluu hiljaista soittoa. Enää ei kuulu edes sitä vaimeaa soittoa, on yö. Kuulen lintujen ääniä, tuulen huminaa. Usein taivaalle katsoessa mietin, miten pieni olenkaan. Kuinka kaukana tähdet ovatkaan toisistaan, vaikka ne näyttävät olevan ihan vierekkäin.

Ei yöt aina ole ihania, joskus pelottaa, ahdistaa. Kaikki.

Tämä yö on ihana. Olen tällä hetkellä niin rentoutunut. Olen ollut tiistaista asti kipeänä ja maannut vain sängyssä peiton alla odottaen seuraavaa päivää. On tehnyt mieli itkeä, mutta itku ei ole tullut. En ole tehnyt mitään. Olen ollut kuori, jonka sisällä elämää ei ole. Mutta tänään hain sen elämän takaisin. Kaikki menivät nukkumaan, silloin minä heräsin. Katsoin ulos. Otin puhelimen ja laitoin rauhallista, rentouttavaa musiikkia. Hengitin. Kaikki alkoi tuntua raskaalta, ihan kuin en olisi jaksanut istua enää, selkä tuntui painavalta, joten annoin sen kyyristyä, mennä matalaksia. Haukottelin. Aloin itkemään. Rentouduin. Ja tunsin oloni hyväksi. Onnelliseksi. Katsoin ulos, mietin sitä kuinka ihmeellistä on elää niin isolla maapallolla. Yöllä kaikki on niin yksinkertaista, et kiinnintä huomiota muihin ihmisiin, vaatteisiin, meluun vaan elämään.

Alla olevat kuvat eivät ole ihmeellisiä. Ne vain ovat yötä. siksi. Hyvää yötä.

P.S. En todellakaan ole aina näin mietiskelevä tai rauhoittunut, mutta nyt minulla on todella rentoutunut olo. 

Hyvää yötä, Nauti! 🙂 

 – Sara