Uusia tuulia
Tämän blogin päivitys on jäänyt vähemmälle. Huomasin, että kuin varkain edellisestä postauksesta on kulunut jo lähes 4 vuotta!
Nyt rahapuhe tuntuu taas ajankohtaisemmalta kuin koskaan. Pörssit heiluvat – ja säästöt sen mukana – eikä tulevaisuus vaikuta mitenkään erityisen valoisalta, kun Suomen velkatilannetta ja työttömyyslukuja katsoo.
Ajattelin siis taas aktivoitua tämän blogin kanssa ja jakaa omaa – vähäistä ja yksinkertaista tosin – rahatietämystä muillekin. Ehkä enemmän rahapsykologian kuin varsinaisesti suorien rahavinkkien kautta.
Tässä tajunnanvirtaa sisältävässä blogissa käyn läpi tämän hetken uudet tuulet ja trendit mitä rahaan ja talouteen liittyy – omasta näkökulmastani.
Pää kylmänä ristiaallokossa
Pörssit heiluvat ja heikompaa hirvittää. Valtavassa ristiaallokossa voi olla vaikea tehdä fiksuja rahapäätöksiä – ehkä parasta olisikin olla seuraamatta omia säästöjä ja tilannetta tässä maailmantilanteessa?
Kokonaan päätä ei kuitenkaan kannata työntää puskaan. Toimiiko nykypäivänä enää edes osta- ja pidä -malli?
Jos jotain olen oppinut tässä 4 vuoden tauon aikana lisää, niin hätiköidyt päätökset eivät toimi. Voi kunpa joku lanseeraisi sijoituspalvelun, jossa jokaiselle päätökselle on vähintään viikon miettimisaika. Siis nyt tehty siirto aktivoituisi vasta viikon päästä, oli kyseessä sitten salkun laskijan paniikkimyynti tai 5 000 euron kertasijoitus markkinan näennäiseltä pohjalta.
Viikon mietintäaika voisi pakottaa katsomaan oikeasti kriittisesti asiaa monelta kulmalta. Eikä tässä muuten tunnu auttavan myötäilijä-älyltä kyselykään ennen sijoituspäätöksiä – siitä lisää kohta.
Samanlainen viikon mietintäaika tosin voisi toimia myös maailman johtajilla. Nyt tuntuu, että X:n (ent. Twitter) maailman pikapäivitykset ovat levinneet jo päätöksiin tulleista, iskuista ja ties mistä.
Tekoäly – valeälykö?
Tekoäly on tässä 4 vuoden tauon aikana rynnistänyt maailmaan. Se on kiistatta jo muuttanut maailmaa, ja tulee varmasti muuttamaan sitä myös lisää. Tästä ei kai oikein edes voi olla eri mieltä.
Samalla kaikki muutokset eivät kuitenkaan ainakaan minun mielestäni ole hyvästä. Naamani vääntyy aina myötähäpeän, kiusallisuuden ja face palmin välimaastoihin, kun seuraan some-keskustelua, johon yhden keskustelijan ainut input on kertoa, mitä tekoäly kertoi hänelle asiasta. Älä usko kaikkea mitä netissä on who?
Eikä siinä, tekoäly nopeuttaa montaa hommaa aivan valtavasti. Se tekee yhden koodikielen osaajasta superosaajan, joka osaakin kaikkia maailman koodikieliä ainakin välttävästi, se nopeuttaa tekstintuottamista ja auttaa ymmärtämään maailman ilmiöitä, joista ei ole mitään hajua.
Mutta en haluaisi, että spesifisti tietyn alan asiantuntijat alkaisivat sotatieteen asiantuntijoiksi, kun tekoäly vastaa myötäillen syötetyn promptin perusteella. Kai tiesitte, että jokainen tekoälylle syöttämänne oma teksti vaikuttaa oleellisesti siihen, mistä ja miten tekoäly tietoa kaivaa ja tuuttaa. Tässä tekstissä käydään hyvin läpi tekoälyn toimintaa (englanniksi).
Tekoäly ei ole totuuskone. En oikeastaan ihan ymmärrä, miksi sitä sellaisena suoraan käytetään, kun sen parhaat avut liittyisivät ihan muihin juttuihin.
Tiukassa tilanteessa kaikki palvelut kannattaa vertailla
Yksi internetin, osin tekoälynkin, supervoimista on asiakkaan valta valita. Koskaan aiemmin historiassa asiakas ei ole yhtä vapaasti voinut valita myyjää. Oli kyse sitten jostain kuukausipalvelusta, vaateostoksista, lainoista, vakuutuksista tai vaikka ravintolaruoasta.
Elämme asiakkaan kulta-aikakautta. Vertailu ja kilpailutus painaa hintoja alas päin, ja asiakkaalla on täysi valta useimmissa tapauksissa valita itse, mistä ostaa. Myyjien tehtävä on toki myydä ja olla esillä, mutta enää fyysinen paikka ei rajoita asiakkaan valintoja.
Samalla olen kuitenkin huomannut, että erilaiset some-ilmiöt ja brändit ovat yhä äärimmäisen tärkeässä asemassa. Asiakkaat maksavat mielellään ekstraa päästäkseen osaksi some-ilmiötä tai ostamalla tunnetulta brändiltä – eivät toki kaikki.
Tiukassa taloustilanteessa vertailushoppailu kuitenkin vain kasvattaa merkitystään. Kun rahasta on tiukkaa, etenkin pakollisia palveluita kilpailutetaan entistä ahkerammin. Myös nykyisiä kuluja, joista ei pysty tinkimään, vaikkapa jo otettuja asuntolainoja tai pienempiä kulutusluottoja, pyritään kilpailuttamaan uuteen uskoon halvemmaksi. Sama koskee esimerkiksi sähkösopimuksia ja kotivakuutuksia.
Nyt netissä vertaillaan muuten jo vertailijoiden vertailijoita – niin pitkälle vertailuinto on mennyt. Esimerkiksi lainojen vertailu näyttäisi nyt käsittävän myös lainavertailijat, siis palvelut, jotka vertailevat luottoja.
Säästämisen merkitys talouden myllerryksessä
Säästämisen ja sijoittamisen merkitys tuntuu oikeastaan nykyhetkessä vain entistä tärkeämmältä. Kun maailma muuttuu, luo uskoa, että vuosien varrella valtavia muutoksia on ollut aiemminkin ja indekseihin sijoittamalla on silti voinut saada oman pääomansa kasvamaan.
Toki yhtäkkinen pörssiromahdus voisi syöstä valtaosan tuotoista – tai vaikka salkun reippaasti miinukselle. Pörssin puolittumisia ei ollakaan nyt hetkeen nähty, ja sellainen on ihan mahdollinen skenaario.
Silti, kun sijoittaa ”ylimääräistä” rahaa, jolle juuri nyt ei ole käyttöä, on riskinä joko rahan tuhlaaminen, häviäminen inflaatiolle tai sijoittaminen, joka kuitenkin odotusarvoltaan on positiivista.