Kun joulupöydästä puuttuu yksi

Joulu lähestyy huimaa vauhtia – aatto on jo ensi viikolla! Monissa perheissä kortit on jo postitettu, lahjat ostettu ja muutkin askareet ovat jo hyvässä vaiheessa. Joulu onkin useille suomalaisille vuoden tärkein juhla, johon valmistaudutaan kunnolla ja hyvissä ajoin.

 

Kaikki eivät kuitenkaan ota joulua vastaan näin mukavissa merkeissä. Joulu on perinteisesti perhejuhla, jolloin kokoonnutaan yhteen rakkaiden ihmisten kanssa. Monet rakkaansa menettäneet haluaisivatkin lähinnä nukkua joulunpyhien ohi tai paeta joulua jonnekin kauas. Joulu ei tunnu samalta ilman menetettyä rakasta. Varsinkin läheisensä vastikään menettäneille joulu on useimmiten erityisen haastavaa aikaa. Jotkut traagisen menetyksen kokeneet lakkaavatkin viettämästä joulua ja muita juhlapyhiä kokonaan läheisensä kuoleman jälkeen. Toiset sen sijaan viettävät joulua, vaikka se tuntuukin raskaalta.

 

kynttilat.jpg

 

Varsinkin ensimmäiset juhlapyhät sekä syntymä- ja kuolinpäivät ilman menehtynyttä rakasta ovat monille sureville haastavaa aikaa. Juhlapyhiä ja vuosipäiviä ei kuitenkaan kannata paeta, sillä se helpottaa oloa vain hetkellisesti. Vaikeina päivinä kannattaa harjoittaa itselle sopivia kuolemanrituaaleja, kuten käydä haudalla, sytyttää kynttilä läheisen muistoksi tai muistaa häntä jollakin muulla tavalla. Ajan myötä tuntuu jo helpommalta muistella yhteisiä joulumuistoja tai vaikkapa sitä, millaisista jouluruista menehtynyt piti tai mitä hän sai lahjaksi viimeisenä joulunaan. Positiivisten muistojen muistelu tuo lohtua ja edistää surussa toipumista.

 

Hautausmaat ovat joulun aikaan yleensä täynnä kynttilöitä ja ihmisiä. Siellä käynti joulun aikaan muistuttaakin siitä, että maailmassa on myös muita surevia ja kaipaavia – läheisen menetys koskettaa jollakin tasolla meitä kaikkia, ja kuolema on luonnollinen osa elämää. Toisaalta on tärkeää muistaa tuntea kiitollisuutta niistä läheisistä ihmisistä, jotka yhä ovat luonamme.

 

Rauhallista joulun aikaa!

Suhteet Oma elämä Hyvä olo Syvällistä

Omaa kättä pidempää

Itsemurha on inhimillinen tragedia, joka koskettaa henkilökohtaisella tasolla kymmeniä tuhansia suomalaisia vuosittain. Vuonna 2014 itsemurhan teki lähes 800 henkilöä. Tällä hetkellä Suomessa ei ole itsemurhien ehkäisyohjelmaa, vaikka esimerkiksi Onnettomuustutkimuskeskus ja mielenterveysjärjestöt ovat peräänkuuluttaneet sellaista. 1980- ja 1990-lukujen vaihteessa Suomessa toteutettu, maailman ensimmäinen itsemurhien ehkäisyprojekti ja siinä kehitetyt hyvät käytänteet ovat vuosien saatossa unohtuneet. Yhteiskunnan muuttuessa ja tutkimustiedon lisääntyessä uuden ohjelman luomiselle olisi sekä tarvetta että osaamista.

itsemurha.jpg

Vaikka Suomen itsemurhaluvut ovat kääntyneet laskuun parinkymmenenvuoden takaisesta, olemme edelleen korkean itsemurhakuolleisuuden kärkimaita. Itsemurhia on kuitenkin kautta aikojen tehty myös muualla. Esimerkiksi Budapestin itsemurhaluvut olivat 1930-luvulla niin korkeat, että se tunnettiin ”itsemurhien kaupunkina”. Itsemurhien ehkäisemiseksi Budapestissa kehitettiin hymykoulu, jonka tarkoituksena oli opettaa ihmiset hymyilemään eri tavoilla. Osallistujia opetettiin imitoimaan esimerkiksi Rooseveltin, Mona Lisan ja Loretta Youngin hymyjä. Opetusvälineinä oli esimerkiksi kuvia hymyilevistä henkilöistä ja erilaisia kasvoille laitettavia hymynaamareita. Ajatuksena oli, että hymykoulun myötä hymyileminen yleistyisi Budapestissa ja se tunnettaisiin itsemurhien kaupungin sijaan ”hymyn kaupunkina”. Hymykoulu-idea lähti liikkeelle ainakin osittain vitsinä, mutta ilmeisesti toimintaa toteutettiin ihan tosissaan. Nykytiedonkin valossa hymyilemisellä ja nauramisella voi ihan oikeasti olla terveyttä edistäviä vaikutuksia – esimerkiksi naurujoogahan perustuu tähän lähtökohtaan. Hymykoulu-toiminta kuulostaa kuitenkin sen verran radikaalilta, että nykyaikana tällaisia menetelmiä ei varmasti kelpuutettaisi itsemurhien ehkäisyohjelmaan.

 

Pidän erittäin tärkeänä, että uusi itsemurhien ehkäisyohjelma kehitettäisiin pikimmiten. Ikävä tosiasia on kuitenkin se, että ohjelma ei ehdi hyödyttää kaikkia apua tarvitsevia – liian monen kohdalla avun saanti on jo liian myöhäistä. Niitä, jotka ovat joutuneet kohtaamaan läheisensä itsemurhan, auttaa Surunauha ry. Järjestö tarjoaa vertaistukea itsemurhan tehneiden läheisille sekä kasvokkain, puhelimitse, verkon kautta että mobiilisti. Lisäksi Mielenterveysseura järjestää kursseja itsemurhan kautta läheisensä menettäneille. Itsemurha-ajatuksia hautovia auttaa esimerkiksi Kriisipuhelin sekä paikalliset mielenterveyspalvelut.

Suhteet Oma elämä Suosittelen Syvällistä