Kun joulupöydästä puuttuu yksi
Joulu lähestyy huimaa vauhtia – aatto on jo ensi viikolla! Monissa perheissä kortit on jo postitettu, lahjat ostettu ja muutkin askareet ovat jo hyvässä vaiheessa. Joulu onkin useille suomalaisille vuoden tärkein juhla, johon valmistaudutaan kunnolla ja hyvissä ajoin.
Kaikki eivät kuitenkaan ota joulua vastaan näin mukavissa merkeissä. Joulu on perinteisesti perhejuhla, jolloin kokoonnutaan yhteen rakkaiden ihmisten kanssa. Monet rakkaansa menettäneet haluaisivatkin lähinnä nukkua joulunpyhien ohi tai paeta joulua jonnekin kauas. Joulu ei tunnu samalta ilman menetettyä rakasta. Varsinkin läheisensä vastikään menettäneille joulu on useimmiten erityisen haastavaa aikaa. Jotkut traagisen menetyksen kokeneet lakkaavatkin viettämästä joulua ja muita juhlapyhiä kokonaan läheisensä kuoleman jälkeen. Toiset sen sijaan viettävät joulua, vaikka se tuntuukin raskaalta.
Varsinkin ensimmäiset juhlapyhät sekä syntymä- ja kuolinpäivät ilman menehtynyttä rakasta ovat monille sureville haastavaa aikaa. Juhlapyhiä ja vuosipäiviä ei kuitenkaan kannata paeta, sillä se helpottaa oloa vain hetkellisesti. Vaikeina päivinä kannattaa harjoittaa itselle sopivia kuolemanrituaaleja, kuten käydä haudalla, sytyttää kynttilä läheisen muistoksi tai muistaa häntä jollakin muulla tavalla. Ajan myötä tuntuu jo helpommalta muistella yhteisiä joulumuistoja tai vaikkapa sitä, millaisista jouluruista menehtynyt piti tai mitä hän sai lahjaksi viimeisenä joulunaan. Positiivisten muistojen muistelu tuo lohtua ja edistää surussa toipumista.
Hautausmaat ovat joulun aikaan yleensä täynnä kynttilöitä ja ihmisiä. Siellä käynti joulun aikaan muistuttaakin siitä, että maailmassa on myös muita surevia ja kaipaavia – läheisen menetys koskettaa jollakin tasolla meitä kaikkia, ja kuolema on luonnollinen osa elämää. Toisaalta on tärkeää muistaa tuntea kiitollisuutta niistä läheisistä ihmisistä, jotka yhä ovat luonamme.
Rauhallista joulun aikaa!