Tätä tekstiä lukiessasi en ole enää parikymppinen -vaan kolmekymppinen. 

30. 

Ikäonvainumeroikäonvainnumeroikäonvainnumero. 

Photographer: Starky Morillo 

En panikoi vanhenemista, tavallaan. Tässä rajapyykissä minua ahdistaa se kuinka jotain suurenmoista olisi pitänyt saada jo aikaiseksi. Samanikäinen ystäväni tarjosi lohtua kertomalla kuinka Rihanna täytti tänä vuonna myös 30. Ensireaktio oli helpotus, 30 on cool, minussa on jotain yhteistä Rihannan kanssa. Kunnes mietin minkälaista elämää Rihanna viettää, kuinka kaikki haluaa olla Rihanna kaveri ja päädyin kuinka meistä ei voi edes puhua samassa lausessa. (Tiedoksenne: en fanita Rihannan musiikkia, en fanita hänen tyyliään, en elämäntapaa, mutta jostain syystä ajattelen että on hän silti aika Queen.) 

16-vuotiaana miettiessäni minkälaista elämä on 30-vuotiaana kuvittelin itseni pukeutuneena kauluspaitaan, omakotitaloon, vakituiseen työhön, kerryttämässä eläkettä ja lapsen kanssa. (Kuvitelmissani oli myös jostain syystä loskaa.) Ajattelin silloin tietäväni kaiken ja minulla olisi vastaus kaikkeen. Olin kuvitelmissani myös hieman eletynnäköinen. 

Lähinnä kuvittelin siis olevani täysin eri ihminen kuin mitä puolet nuorempana silloin sinä hetkenä olin.

16-vuotiaan minän kuvitelma on kyllä mahdollisesti huonompi vaihtoehto minulle kuin missä tällä hetkellä todellisuudessa menen. Ainut mutta tässä on että kuvitelma 30-vuotiaasta Emmasta oli paljon aikuisempi, kykenevä ja turvallisempi. Tunnen vielä itseni 22-25 -vuotiaaksi (kunnes hengaan 22-25 vuotiaiden ihmisten kanssa.)  

Viikko ennen syntymäpäivääni ajattelin suorittaa jotain mitä en vielä 29-vuotiaana ollut koskaan tehnyt. Mietin ja mietin enkä keksinyt oikein mitään innostavaa. Turvauduin Googlen ja kirjoitin ”30 things to do before turning 30″ Näitä muun muassa Gen Twenty -sivulla ehdotettiin ja ruksin ylivetämään.  

1) ”Travel somewhere you don’t know the language” 

Tanska, Hollanti, Norja, Italia, Egypti… Ranskaa, saksaa, espanjaa (yhden kurssin!) ja englantia olen opiskellut niin näiden kielien maat eivät sovi listaan. Näin artikkelissa perusteltiin ehdotusta: ”Going somewhere where you can’t easily communicate with other people is terrifying. But not only it would enlighten you and make you savvy to another culture, it would also really force you to learn the language -something we’re rarely forced to do.” Selvityksestä päätellen tähän sopisi neljä vuottani Sveitsissä. Sveitsissä puhutaan kyllä englantia sillä 30% väestöstä on muuttanut sinne muualta. Englantia paikalliset ei kuitenkaan mielellään puhu. Varsinkin asuessani pienessä Jura-vuoren juurella uinuvassa kylässä Givrinsissä ei moni selvästikään vaivautunut kommunikoimaan englanniksi. Joten opettelin ranskan niin että pystyin sillä työskentelemään niin ravintolassa, kuvauksissa, kampaamoissa kuin teatterissakin. (Ensimmäinen päivä ravintolassa oli ihan kaamea! Varsinkin kun valmiiden aterioiden vuoroonumerot piti kailottaa kovaan ääneen! :D) Ystävät kuitenkin hankin englannin kielellä. 

2) Date someone who isn’t your type

You will learn and grow from being around people who are different from you. Maybe the relationship won’t work out in the end or maybe you’ll meet your future spouse. At any rate, you’ll either have a great time or a terrible time bt you will learn from the experience.” Niin itseasiassa tavatessani nykyisen (ja ainoan) aviomieheni ajattelin kuinka tämä ei ole minun tyyppiäni. Liian kunnollinen. (voi jestas.) Aikaisempi ”tyyppi” oli nimittäin luokkaa ”vähän renttu.”

3) Start your 401(k)

Tässä kyse siis eläkesäästämisestä. ”Retirement might be a blib on the map but it will be here before you know it. Do yoursself a favor and start saving now. Especially if your company offers matching. Grow money, grow! Vedetään tuollainen puoliviiva. Asuessani vielä Suomessa kerrätytin positiivisen veikkauksen mukaan 11€ kuukausieläkettä. Ymmärtääkseni myös Sveitsistä saan iloisen yllätyksen siirtyessäni sitten eläkkeelle! Ja täällä Amerikassa voimme luottaa oman säästötilin voimaan. <3

4) Take a risk. Go bungee jumping or skydiving or swim with sharks

Ei kiinnosta hypätä benjiä tai uida haiden kanssa. Muistan kyllä että kymmenen vuotta sitten vielä ajattelin hyppääväni benjin joku päivä mutta se laiva seilasi jo. Sallin itselleni jälleen puoliviivan sillä häämatkalla Meksikossa tein viikon aikana kaikenlaista uutta ja extremiä. Snorklasin ensimmäistä kertaa! (koska kuvailin juuri snorklausta extreemenä lajina saan miinuspisteitä.) Hyppäsin cenoteen tosi korkealta (nilkat koukussa auts ja nenästä kiinni pitäen.) Tein myös ensimmäisen ziplining radan ja purjelautailin. Se oli paljon jännittävämpää kuin odotin. 

5) Buy some stocks

Sehän olisi hyvä idea se. Jos ymmärtäisin niistä yhtään mitään. 

6) Get in a heated political debate 

You might have no odea what you are actually talking about, but arguing with someone who does, you’ll come out with new, more well-rounded knowledge and, hopefully will get to know your own opinions better. Muutaman kerran näin Trump-setämiehen aikana on saanut puolustella omia poliittisia puoliaan (not my president) mutten kutsuisi näitä tilanteita kuitenkaan väittelyiksi. 

7) Stop holding grudges

Past grievances are overrated. You don’t need negativity in your life and you definitely don’t need it over something that happened years ago. Päästinhän ajatuksen äärelle täällä. En kanna jatkuvaa kaunaa tällä hetkellä mistään menneestä tapahtuneesta sillä koen sen olevan raskaampaa kuin asiasta ylipääseminen. Heikkoina hetkinä saatan pikaisesti palata näihin kunnes totean että vatvominen, negatiivisuus ja jossittelu vie minulta ainakin heti voimat. Saatan loukkaantua helposti mutten ole pitkävihainen. Muutamasta kokemuksesta totta kai on kestänyt kauemmin aikaa päästä yli. Loppujen lopuksi olemme kaikki ihmisiä ja teemme virheitä, tapahtumilla on yleensä jokin selitys. 

8) Start a collection 

Something fun, quirky and totally you. Be passionate about it but don’t be a hoarder. My collectable of choice is mugs. They take up a lot of space, but they are useful and bring back memories from places I’ve visited. Pienenä keräsin ”ilmenukkeja.” En tiedä näiden virallista nimeä mutta heillä oli melko aidot, ihmismäiset kasvot. Ilme saattoi olla naurava, hymyilevä tai myös murjottava tai itkevä. Kahdella nukellani on kuhmu otsassa! Nukke oli laatikossa ja mukana tuli adoptiopaperi. Helsingissä oli yksi kauppa (se pieni lelukauppa Esplanaadilla) josta sai aitoja ilmenukkeja. Muitakin valmistajia oli, mutta he olivat kopioita. Viimeisen nuken sain joululahjaksi 12-vuotiaana. Voisin nyt alkaa keräillä jotain vintage-henkistä. 

9) Take a cross-country roadtrip 

Jonain päivänä Route 66! 

Huomasin listoja lukiessani hieman rauhoittuvani. Ehkä koska suurimman osan listan kohdista olin jo kokenut ja ne joita en ollut eivät tunnu omilta jutuilta. Kaikki omia polkujaan. 30, whatever. 

Bisous, 

Pumpuli