Hei, melkein puolet vuodesta 2016 on jo vietetty

Tänään sain vähän ahdistavan ajatuksen. 

Lähes puolet tästä vuodesta on jo vietetty. 

Asiahan ei välttämättä ole negatiivinen. Joitain teistä tämä ei välttämättä hetkauta ollenkaan. Itseänikin inhottaa enemmän hitaasti matelevat viikot kuin ”mitä, vastahan oli omat synttärit maaliskuussa.” Mutta on hyvä välillä havahtua ajankuluun eikä vain lipua päiviä eteenpäin. Ettei ne tärkeät asiat vahingossa jää toteuttamatta.

Oma tavoitteeni tälle vuodelle oli kotoutua tänne Amerikkaan ja tulla paremmaksi. Kaikessa. Vaatimattomasti ja täysin tavoitettavissa. Olla parempi vaimo, ystävä, malli, meikkaaja ja kirjoittaja. Olla kärsivällisempi, joustavampi ja epäitsekkäämpi. Tavallaan ollaan melko helpon listan äärellä, en ollut esimerkiksi päättänyt loppuvuoteen mennessä olevani Times Squaren suurimmalla valonäytöllä. Nyt totta kai ajatus jäi mieleen pyörimään… 

Shameless selfie, otettu lähes puolivälissä vuotta 2016

 

Olenko nyt kesäkuuhun saapuessa saanut aikaiseksi niin paljon kun tammikuun ensimmäisenä kuvittelin? ”Tavoitteet” kyllä edelleen ovat samat. Muutama vuosi sitten tein päätöksen olla itselleni hieman armollisempi, joten itseasiassa en jaksa etsimällä etsiä syitä olla epätyytyväinen tähän päivään!

 

Ja ironisesti

kaiken tämän sanottuani

aloin tätä tekstiä kirjoittaessani kuuntelemaan vuosien 2000-2008 niitä parhaimpia biisejä. 

 

Bisous, 

Pumpuli