Draamaa hiussalongissa
What: Beauty-shoot for Riccardo Maggiore Hair Salon
Photographer: Paul Tirado
MUA & model: me
Kun tarvitsen uutta raikastusta hiuksiin, on aika tehdä oma casting-call.
Kuulutin hiusartistia, valokuvaajaa, mahdollisesti stylistä ja meikkajaa, jotka halusivat päivittää portfolioitaan. Minä saisin uusia kuvia päivitetyn värin kanssa, valiten itse parhaan valokuvaajan ehdokkaiden joukosta. Näppärää!
Tuloksena oli toiset kuvaukseni erittäin taitavan Riccardo-kampaajan salongissa. Tälläkin kertaa vaalensimme kuontaloa ja jätimme juurikasvun rauhaan. Tiimiin liittyi myös jo muutaman kerran mainitsemani Eva-näyttelijättärären/malli.
Jotenkin Riccardon onnistui hyvin italialaisella aikataululla vaalentamaan ja laittamaan hiukseni, stailata Eva, hoitaa asiakkaan hiustenleikkuu ja toisen hiustenföönaus. Minä meikkasin itseäni milloin missäkin välissä, Evaa kiharoiden jäähtyessä, milloin ikinä näinkään tilaisuuden heiluttaa sivellintä. Kuvaukset alkoivat viisi tuntia saapumiseni jälkeen. Suurin osa ajasta menee aina valmisteluun ja itse kuvaus on suhaus vain.
Kaikki sujui melko rutiininomaisesti. Paul-kuvaaja saapui tilaan ajoissa pystyttämään settiä alakerran studioon. Hän toi mukanaan assistentin, mikä on kuvauksissa tavallista. Ensimmäisen lookin jälkeen Paul kysyi tältä, josko hän halusi nyt kuvata. Joskus kuvaajat työskentelevät projektin parissa tiiminä tai ehkä assistentti ottaisi kuvat ja Paul neuvoisi myöhemmin muokkauksessa, ajattelin.
Assistentin otettua kuvansa hän kiitti minua, nappasi tavaransa ja lähti kuvauksista. Istuin hämmentyneenä Riccardon kammattavaksi. Uuden lookin tullessa valmiiksi marssin Paulin luokse ja kysyin, eikö mies ollutkaan hänen assistenttinsa, kuten hänet minulle esiteltiin? Kuka hän oli? Miksi hän otti yksin minusta kuvia? Mihin kuvat tulevat? Aikooko hän käyttää niitä portfoliossaan?
Paul kertoi hänen luultavasti käyttävän kuvia portfoliossaan ja vakuutti hänen olevan hyvä valokuvaaja. Sisälläni myllersi ärsytyksestä. Minulle ei oltu koskaan kerrottu, että kuvauksiin, jotka itse olin hoitanut kasaan, tulisi toinen kuvaaja. Hän ei ennen kuvien nappaamista kertonut käyttävänsä niitä mahdollisesti omassa portfoliossaan tai yhtään missään. Hän ei kirjaimellisesti sanonut mitään ennen kameran alkaessa klikata. Hänen kuvaamisensa kesti ehkä kaksi minuuttia, hän ei hidastanut päivää millään tavalla. Mutta ennen kuin annan kenenkään ottaa minusta kuvia, haluan ehdottomasti nähdä heidän nettisivunsa (street-photography asia erikseen – ja ihan kuin mun perässä bloggaajat kadulla juoksisikaan :D) Olen sanonut kuvaajille ei kiitos, jos heidän matskunsa on mautonta/tylsää/persoonatonta/epä-ammattimaista/liian photoshopattua. En ollut allekirjoittanut mitään kuvankäytön oikeuksia ja ilmoitin Paulille, ettei ”assistentti” saa kuviani käyttää. Painotin, että jos olisi nähty sen verran vaivaa ja käyttäydytty ammattimaisesti ja kunnioittavasti, että mallilta kysytään lupa ottaa hänestä kuvia ja käyttää niitä, tilanne olisi ollut ok. Paul mutisi anteeksipyynnön.
Loppukuvausten aikana olikin sitten oikea urakka pitää fiilis kepeänä.
Eihän tilanne niin vakava ollut, ainoastaan omia periaatteitani vastaan. Jotkut mallit eivät välittäisi ollenkaan, ottaisivat ehkä imarteluna, ajattelesivat että mitä enemmän kuvia levityksessä, sitä parempi.
Kuvausten ollessa purkissa Riccardo kipitti perässäni salongin yläkertaan ja sanoi, ettei tilanne ole yhtään niin vakava kuin ehkä luulin! ”Assistentilla” on lehti rakenteilla, hän voisi käyttää minua mallina, voisin saada kuvani julkaistuksi! Purin huultani ettei ilmeeni lävähtäisi ”wtf”-vääntöön. Hymyilin herttaisesti ja sanoin, että olen havainnut NYC:n jokatoisella valokuvaajalla olevan ns. muoti/kulttuuri/life-style -lehti (jotka julkaisee kerran vuodessa ja jälki ihan järkyttävää) ja toistin pointtini: mallia kunnioitetaan ja informoidaan.
Keskiviikkona lennän Suomeen, on morsiamen kotimaan häiden aika! On sellainen tutina, että heinäkuusta 2015 on tulossa elämäni hauskin, jännittävin ja onnellisin kuukauteni. Aurinko ja lämpö voisi kyllä siirtyä sinnekin päin maailmaa. ;)
Bisous,
Pumpuli