Neljä asiaa
Surku-koira, tietenkin. Pitkät aamulenkit Surkun kanssa. Nokoset Surkun kanssa. Surkun rapsuttelu. Surkusta puhuminen. Surkusta kuvien ottaminen. Surkun ryppyinen kaula. Surkun tyyli kiivetä portaat ylös. Surkun kummallinen vinkunamärinä kun palaan kotiin.
Kattokaa nyt tota pienenpientä virnettä. En kestä. Mieheni veli kommentoi tätä kuvaa osuvasti: ”Looks like an engagement photo.” Haluan myöskin kiinnittää huomionne otsa-kiharaani. Kyllä, täällä on edelleen noin kosteaa ja korkeat fahrenheitit.
Vintage-kauppa ”Vintage Beacon” kotikaupungissani. Aarreaitta. Tällä hetkellä sen ale-rekissä roikkuu krokotiilinnahkainen vihreä pienenpieni laukku… Siis niin pieni ettei sinne puhelin mahdu. Ihanuus on 60-luvulta, eikä silloin koettu tärkeäksi kantaa iPhoneja mukanaan. Joten siellä se laukku roikkuu edelleen ale-rekissä, eikä minun naulakossani. Nimittäin pitkän harkinnan jälkeen totesin kokevani tärkeäksi kantaa iPhonea mukanani. Ja saattaa olla että minulla on jo muutama käsveska… Mutta ei kyllä yhtäkään noin kaunista… Jonne ei mahdu mitään sisälle… Jää nähtäväksi pysyykö päätökseni jatkaa elämää ilman ihanaa vihreää laukkua. Kaupasta tarttui mukaan kyllä J.Crewin farkkusortsit! Sillä niitähän minulla ei ole valmiiksi lainkaan!
Bon Appétit Magazine Tein keskiviikkona kuvaukset mallina tälle lehdelle. Kyseessä oli Thanksgiving-numero. Studio oli valtava ja sen yhdessä nurkkauksessa oli keittiö, josta levisi kaikkialle mielettömän herkullisia tuoksuja (ja en, en saanut kuvausten päätteksi syödä kaiken kuten olin mielessäni etukäteen mahdollisesti toivonut tapahtuvan) Kuvausten asetelmat olivat u-pei-ta. Heidän Instansa jäi todellakin seurantaan ja uusin elämäni päätös on tulla naiseksi joka kokkaa Bon Appétit- reseptejä.
Bon Appètit Magazinen meikki-look sanoo että syksy on tulossa. Meikin teki Katie Mellinger
Kuvauksissa esitin naista, joka pukeutuu kiitospäivänä kultaiseen iltapukuun, muttei rintsikoihin, jolla on täydellinen syksyinen manikyyri ja huulet aina kuin juuri-punatut (ruskatut…?)
Kummalliset castingit Heinäkuun lopussa kävin castingissa vakuutus-mainokseen. Glamorous. Ensinnäkin, saavuin castingiin mieheni kanssa, sillä mainokseen haluttiin oikeita pareja tai sukulaisia keskenään. Jonottaessa vuoroamme korviimme alkoi kantautua seinien läpi kysymyksiä kuten ”what do you like to do for fun?” ja ”Can you show us your best dance moves?” Paniikki! Rauhoittelimme toisiamme uskottelemalla, että tilassa järjestettiin samanaikaisesti kaksi eri castingia ja meidän casting olisi hyvin perinteinen, eikä yhtään jännittävä, sillä mainoksemme olisi nimenomaan valokuvaus eikä video. Meidän vuoron tullessa oli jo kuitenkin selvää, että meidänkin pitäisi esittää parhaita tanssiliikkeitämme videokameran pyöriessä. Vaikka olin jättänyt nolous-hatun videokameran ulkopuolelle, poistuimme molemmat rakennuksesta syvästi traumatisoituneina.
Yllättävä loppu tälle tarinalle on että saimme optionin tälle työlle, eli olimme heidän suosikki-listallaan. Mutta emme lopulta saaneet keikkaa bookatuksi.
Viime viikolla kävin castingissa Simple Skincare -brandille, mistä olin innoissani. Olen itse kyseisen firman Micellar Waterin ja meikkiliinojen tyytyväinen kuluttaja. :) Tilaisuuteen piti saapua ilman meikkiä. Aina yhtä miellyttävää. Castingin lopuksi otettiin video, jossa piti tehdä hassuja ilmeitä. Kuvaaja näytti muutamia esimerkkejä, kuten silmänvinkkaus ja kiljumis-naama. ”It would be excellent if you can raise your other eyebrow?” Tiesin etten osaa tätä Karlie Kloss-tavaramerkkiä (katso kuva.) Valitettavasti en, sillä elämäni olisi huomattavasti coolimpaa, jos kasvojeni lihakset toimisivat kuten Klossilla. Videon aikana päätin kuitenkin kokeilla nostaa toista kulmakarvaani. Ehkä kulmakarvalihakseni on tullut vahvemmaksi. Ei ollut. Lopputulos oli varmasti jokseenkin huvittava.
Eeeeeen saanut työtä.
Bisous,
Pumpuli
Kuvien oikeudet: Emma Graef