Oranssia, sinistä ja sadetta

Photographer: Alex Maxwell

Makeup by me

Model: Nadia/ Muse Models 

 

 

Viime postauksessa esittelin kuvia Helgasta samaisen valokuvaajan kanssa. Päivän aikana kuvasimme Alexin kanssa kahta mallia, tässä heistä toinen Nadia. Olin jo pitkään halunnut luoda lookin sinisilmäiselle, eri oranssin sävyisillä luomiväreillä. Tässä käytin Makeup Storen ”Punch” ja ”Mock Orange” luomivärejä ja päälle Makeup Geekin ”In the spotlight” foil -luomiväriä. Tämä viimeisin on tarttunut itselleni lähes jokapäiväiseen käyttöön. Nimensä mukaisesti jälki on foliomaisen kiiltävää, mutta ilman glitterimäistä lopputulosta. 

Itse olen täysin ihastunut näihin kuviin. Olen jo pitkään ollut kyllästynyt murjottaviin, tylsistyneen näköisiin muotikuviin. Hymyilevä malli yhdistetään usein kuitenkin myymiseen ja kaupallisuuteen. Nadian hymy ja olemus on kuitenkin niin aitoa, etten ainakaan itse ärsyynny kuvista. Good job team! 

 

 

 

 

 

Koska kaikki rakastavat mustavalkoisia kuvia. 

 

 

 

Sunnuntaina kävin Guggenheimissa ystävän kanssa. Tämä oli toinen kerta museossa. Rehellisesti, en kyllä saanut Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan contemporary art  -näyttelystä mitään irti. Ainoastaan kakkoskerroksen 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun teokset saivat kiinnostumaan. Joukossa oli jopa yksi lempparin, Chagallin teos. 

Museon jälkeen ylitimme tien ja astuimme Central Parkiin. Istuimme kahvilassa sen lammen äärellä, jossa uitetaan elokuvissa pieniä purjeveneitä, nauttien täysin järkevänhintaisia $8 smoothieitamme. Yhtäkkiä luoksemme tuli mies joka kysyi ”Do you have an umbrella?” Ystäväni pudisti päätään. Mies näytti puhelimesta New Yorkin sääkarttaa, josta näkyi uhkaavia merkkejä, jotka tulkitsin ”ihan hito**oiseksi sateeksi.” Mies hyppäsi enempää sanomatta pyöränsä selkään ja lähti polkemaan tuhatta ja sataa. Puiston toisella puolella, länsipuolelta 72. kadulta lähtisi ystäväni bussi ja minun metro Times Squarelle. Olimme ehtineet ottamaan vain muutaman askeleen kun vuosisadan sade alkoi. Ei aluksi vähän tihkuttamalla vain kuin joku olisi painanut käynnistysnappulaa. Minulla oli pienenpieni sateenvarjo, joka tuntui suojaavan vain kasvoja jotenkuten ja hiusten pääliosaa. Liukastellen kipitimme sillan alle, jonne muutkin sunnuntain puistokäyskentelijät pakenivat.

 

Bongaa taidemaalari

 

Jos sinäkin olet yksi heistä joka on nähnyt kaikki Gossip Girlin jaksot miljoona kertaa kahdesti niin tunnistat paikan kenties Chuckin ja Blairin vihkipaikaksi! :)) Tässä kuvassa ihmiset näyttävät kenties vähän huolestuneilta ämpärinkaatosateesta, mutta todellisuudessa ihmiset vaikuttivat melko huvittuneilta. Mihinkään ei päässyt, sateenvarjot eivät tässä sateesa auttaisi. Muutamat syöksyivät käsi kädessä hyppimään lätäköihin. Joku soitti Beatlesia haitarilla.

 

Päästyäni 72. kadun metroasemella sain havaita ettei tällä kertaa sieltä lähtisikään junia downtownin suuntaan. Vinkki New Yorkiin matkaaville, sunnuntaisin mikään julkinen liikenne ei toimi niinkuin oletat. Sade oli vähän rauhoittunut, joten kätevintä siinä vaiheessa oli kävellä Times Squaren bussiasemalle saakka. Matkan varrella tuli vastaan kymmeniä pukumiehiä aivan uitettuina ja yllättävän monta naista valkoisissa läpikastuneissa kesämekoissa. Katseet olivat nöyriä. 

 

 

 

Bisous, 

Pumpuli

 

 

p.s Kuusi päivää Suomeen!