MUA: Sara Macri @Make Up For Ever Academy

Photographer: Miguel Herrera

Kirjoitan tätä kantakahvilassa, Noble Coffee Roasterissa. Kahvilaan ajaa meiltä alle kahdessa minuutissa, mutta vaikka etäisyys on lyhyt, kävely on miltein mahdotonta. Nimimerkki, kävelyteitä kaivaten.

Kaikki kirjoitukseni syntyvät nykyään täällä. Kotona minulla ei ole kirjoituspaikkaa. Olohuoneen sohva on inhottava. Siihen uppoaa, katoaa ja puolen tunnin päästä huomaa istuvansa suunnilleen lapaluiden päällä. Keittiössä on pöytä, mutta tuolien selkäkarmit kaartuvat liian taakse ja taas istun kasassa. Lisäksi kaikennäköinen napostelu on käy mielessä koko ajan. Tämä on myös kesäisin talon kuumin ja talvisin talon kylmin paikka olla, sillä pöytää ympäroi korkeat ikkunat ja eihän ne täällä Pohjois-Amerikassa osaa tuplaikkunoita oikein asentaa. (Kun muutan omaan taloon lennätän suomalaisen talonrakentajan valmistamaan talon New Yorkin osavaltion jäätäviä talvia varten. Saunan saa myös tulla rakentamaan.) Kolmas potentiaalinen kirjoituspaikka talossa olisi oma nurkkaukseni vaatehuoneen perällä. Omassa nurkkauksessa on pieni sympaattinen kirjoituspöytä pienen kuutionmallisen ikkunan alla. On käynyt niin, että tämä kirjoituspöytä on siveltimien ja meikkien valtaama. Täysin mahdoton pitää tyhjänä ja siistinä. Lisäksi pöytää ympäröi laatikoittain häälahjoja: astioita, leivänpaahdin, riisikeitin… Nämä tulevat käyttöön sitten joskus omassa talossa. ”Oma nurkkaukseni” ei ole lainkaan zen. Se on pimeä, ahdas ja siistinäkin jotenkin sotkuinen. Olen kateellinen muiden blogeissa näkyvistä työtiloista. Sellainen minulla on sitten meidän omassa talossa. Oma työhuone, jossa on pelkästään iso tilava kirjoituspöytä ergonomisella tuolilla. Huoneessa olisi isot ikkunat, ehkä nurkassa pieni nojatuoli, matto keskellä huonetta, kenties toinen pöytä ison peilin ääressä ja meikit järjestettyinä… 

Joten siihen asti juon toisen keittämää parempaa kahvia, lirautan sekaan pienenpienen määrän half&halfia (maitoa JA kermaa), ostan kenties cherry-nut keksin, kuuntelen kovaäänisiä ompelukerhon jäseniä. Kaiuttimista soi joka päivä Spotifyn ”Coffee place” soittolista, eli akustisia covereita, hyvinä päivinä jazz pimputusta. Täällä käy raksamiehet, mummot, nuori poika tekemässä koulutehtäviä, naisia ja miehiä selvästi ensitreffeillä. Työntekijät ovat lukioikäisiä tyttöjä ja vaihtuvat tiuhaan tahtiin. Tiedän jo ketä rukoilla mielessäni myymään kotiin kahvipapuja. Sitä punahiuksista, jolla on mustat silmälasit ja joka täyttää pussin minulle äimistyttävän nopeasti. Saadessani työluvan Amerikkaan suunnittelin itsekin työskenteleväni täällä, mutta malleilulta ja meikkiduuneista minulle ei olekaan aikaa. Mikä ei ole yhtään huono juttu. Hymynaama ja sydän.

Asiaan. 

Muutama viikko sitten talomme pojat, eli mieheni ja tämän veli, järjestivät peli-viikonlopun. Tämä tarkoittaa viisi miestä valvomassa Red Bullin ja energiashottien (ja viskin) voimalla perjantaista sunnuntaihin, jotta saisi tehtyä valmiiksi alusta loppuun kokonaisen videopelin. Pelitilasta eli kellarista kuului ihan älytöntä naurunremakkaa. 

Joten me tytöt vietimme viikonlopun viinin, hyvän ruuan ja browniesien merkeissä, teimme 10km vaelluksen syksynväreissä ja kaiversimme kurpitsoja. Ja viimeistä haluan teillekin suositella, sopii erityisen hyvin syysiltoihin ja Halloweenin fiilistelyyn. Tosi luovaa tekemistä. Myydäänkö Suomessakin kokonaisia kurpitsoja ruokakaupoissa?

Tarvitset:

-Kavereita (tai hyvää musiikkia seuraksi)

-Kurpitsoja

-Veitsiä

-Kyniä

-Roskiksen

-Taloupaperia tai vanhan pöytäliinan

-Kauhoja, lusikoita

-Sihvilän

-Viiniä 

Tee näin: 

Peitä ruokapöytä talouspaperilla tai pöytäliinalla, jonka saa tehdä tahmaiseksi.

Piirrä kurpitsan yläosaan raja, josta leikkaat sen ”katon” pois. Voi leikata ensimmäisen kuvan mukaiset lovet, niin on helpompi asettaa takaisin. 

Leikkaa veitsellä varovasti (ei tikkejä sormiin!) kurpitsan katto irti

Ota kulaus viinistä

Piirrä kurpitsan reunaan kuulakärkikynällä haluamasi kuvio. Pois leikatut alueet tulevat kynttilänvalossa esiin. Pinterestissä muutama idea!

Kaiverra luskoilla ja kauhoilla kurpitsan sisus irti. Siemenet voi ottaa talteen ja heittää sihvilään myöhempää pesua varten. 

Ota kulaus viinistä

Itse olen heitimme kurpitsan ”lihan” pois, mutta siitäkin voi varmasti valmistaa jotain.

Leikkaa veitsellä varovasti kurpitsan seinän kuvio pois. 

Ota kulaus viinistä

Laita sisälle palaa tuikku ja vie parvekkeelle tai pihalle! 

Lämmitä uuni 175 asteeseen

Pese kurpitsansiemenet pois hötöstä ja kuivaa hyvin

Sekoita kulhossa siement, oliiviöljy ja maun mukaan suolaa (mustapippuri ja chilijauhe lisänä myös hyvää!)

Paahda uunissa 10 minuuttia, vahdi ettei kärähdä. Valmiit siemenet ovat kullanruskeita. 

Bisous, 

Pumpuli