Tämä viikko on ollut Pariisin untuvikko-mallille vaikea. Muotijätit näyttivät taitojaan Haute-Couture näytöksillään, Colette-liikkeessä ja kaduilla tuli vastaan edellisenä iltana Chanelin showssa työskenteleviä kasvoja. Kuvauksiin hakevalla mallilla, minulla, oli.. hiljaista. Castingeja oli päivässä yksi tai ei ollenkaan.

Mietin, kuinka paljon suhteet tällä alalla merkitsee ja minä en tunne täältä yhtään ketään. Huipulle ponkaisemiseen tarvitaan se yksi vaikutusvaltainen, joka bongaa sinut kadulta, juhlissa, kaverin-kaverin esittelemänä.. Siksi kyräilemmekin kuka avaa esimerkiksi Pradan shown. Joku tuntematon kasvo, jonka kuitenkin tulemme näkemään Pariisissa monesti seuraavalla viikolla. 

Chanel-shown jälkeisenä aamuna luin masentuneena nettiuutista shown avanneesta Carasta Delevingesta. Kuvissa hän istui mustassa kiiltelevässä autossa ja ilmeili tuttuun tapaansa kameralle, esitteli Miley-paitaansa, nauroi muiden kaunotarten kanssa. (Jutussa sanottiin Caran olevan matkalla juhlimaan ystäviensä kanssa. Chanel shown meikin ja hiusten kanssa? Epäilen. Huiput eivät hillu clubeissa aamuviiteen, huiput heräävät aamuviideltä seuraavaan työhön.) En minä halua tulla seuraavaksi Caraksi. En halua olla seuraava Instagram-suosikki, en edes käytä enää omaa tiliäni (KOSKA minulla on Nokia Lumia, iPhonea kaivaten.) Mutta en halua istua kotona tai kahviloissa kun kaikista upein tapahtuma koko alallla on käynnissä. En halua jäädä yhdeksi miljoonasta yrittävästä.

Mutta haluan tulla kuvaajien suosiksi, haluan että minut tunnistetaan etunimestä, haluan että kasvoni muistetaan. Katen täytettyä 40 voidaan alkaa puhua Emmasta. 

Haluan myös Johnny Deppin yhdeksi poikaystävistäni.

By Juergen Teller ( kuva bomoth.com) Kuva otettu Pariisin Ritzissä Katen 25-vuotis synttäreiden jälkeisenä aamuna.

Haute Couture on onneksi ohi ja mielialani voi nousta uuteen taistoon. 

Viime maanantain kuvaukset. Stay tuned. 

Bisous,

Pumpuli