Jos meidän perheessä jostain on kinasteltu niin lapsen uni-valverytmistä. Koska herätetään, koska laitetaan nukkumaan. Pääsääntöisesti minä en ole halunnut herätellä tai ainakaan niin aikaisin kuin mies toivoisi. Ja mies on mielestäni ollut laittamassa liian myöhään nukkumaan.

Pitkään mentiin sillä, että seurattiin miten pitkään Muru oli hereillä ja laitettiin hänet tietyssä kohdin nukkumaan. Ja se toimikin ihan hyvin, aika pitkäänkin. Jossain kohdin, kuin varkain, homma kuitenkin muuttui. Rytmi myöhäistyi taas koko ajan. Ja jatkuvasti käytiin keskusteluja siitä, milloin pitäisi herättää, milloin laittaa unille.

Ennen rytmitysuudistusta Muru heräili noin puoli kahteentoista mennessä ja oli nelisen tuntia hereillä ennen päiväunia. Päiväunien jälkeen oltiin viitisen tuntia hereillä ja nukkumaanmeno oli jossain 21.30-23 välillä. Nukahtamisessa meni kauan ja yölläkin heräiltiin aina välillä. Ja jatkuvasti käytiin sananvaihtoa siitä, että mites tänään taas mennään.

Kun eräänä iltana mies oli taas laittamassa Murua nukkumaan yhdentoista maissa niin sain lopulta tarpeekseni. Ei tässä ole enää mitään järkeä. Millään matikalla rytmi ei pysy ja tyttö saa riittävästi unta. Nukuttamiseen liittyen kaikki puhuivat vain siitä, miten ”pitäisi herätä aikaisemmin”. Kettu sentään, kyllä taaperon nukahtamattomuus voi jostain muustakin johtua kuin siitä, että hänet laitetaan liian aikaisin nukkumaan (niinkuin nyt vaikka siitä, että hänet laitetaan liian MYÖHÄÄN nukkumaan. Tai siitä, että rytmi vaihtelee koko ajan).

Joten tehtiin muutos. Tehtiin kiinteänpuoleinen aikataulu. Näin ikään:

klo 11.00: herätys
klo 14.30 päiväunille
klo 17.00 herätys
klo 21.30 unille.

Tietenkään tuo ei ole mitään minuuttipeliä, vaan sellaista noin-meininkiä. Pyrkimyksenä pitää normaalitilanteessa noin vartin tarkkuudella tästä kiinni, toki myös väsytilannetta tarkkaillen. Ja kyllä, Muru nukkuu edelleen paljon. Tuossa aikataulussa on varattu nukahtamiselle puoli tuntia aikaa, sopiva unimäärä tuntuu pyörivän 15h tietämillä. Jos/kun nukahtaminen alkaa nopeutua, noita nukkumaanmenoaikoja voi ajatella myöhäistävänsä hieman.

Ja tiedättekö, on toiminut. Nukahtaminen on nopeampaa. Muru herää välillä taas jo itsekseenkin niin, että joka unilta ei tarvitse herätellä. Yöheräämiset ovat harventuneet (tosin juuri viime yönä herättiin taas useasti). Päiväunet pidentyneet. Mieskin taisi jossain sivulauseessa myöntää, että olin oikeassa näissä nukkumisjutuissa. En kuitenkaan uskalla mitenkään suuresti tuulettaa. Jos joku on pysyvää taaperon kanssa toimiessa niin se on jatkuva muutos ja vaiheesta vaiheeseen eläminen. Tämä toimii nyt, katsotaan mikä toimii huomenna/viikon päästä/kuukauden päästä/jne.