Tissiä ja johanneksenleipäpuujauhetta

Siinä lääkärin määräykset kun kävimme keskiviikkona piipahtamassa Mehiläisessä. Pikkuisellamme on alkanut olla tässä lähiviikkoina refluksioireita ja niiden kanssa mentiin lääkäriin. Oireina siis kivulias pulauttelu pitkin päivää. Yöt on usein hyvin levottomia (nukutaan nykyään vuoroissa, toisella on korvatulpat samalla kun toinen huolehtii pienen tarpeista ja syöttää, puolessavälissä yötä vaihdetaan). Toisinaan (onneksi harvoin) tuntuu, että koko ateria tulee ylös. Muulloinkin äherretään kivuliaasti naama punaisena ja koko vartalo jäykkänä, toisinaan vähän itketäänkin. Ja pari kertaa on jopa saatu kunnon itkukohtaukset kun maitoa on tullut nenästäkin ja kaikki paikat on ollut tukossa. Ne ne varsinkin ovat olleet lohduttomia hetkiä. Eikä se pikkuisen äherryksenkään katsominen ole ollut mitään mukavaa.* 

Tuossa aiemmin syötiin noin yksi ateria vuorokaudessa tissistä, muuten saatettiin ottaa ehkä pieniä alkupaloja. Pari viikkoa sitten neuvolatäti itseasiassa vielä toppuutteli tissin lisäämistä, olisi kuulemma tärkeää juoda pullosta niin näkee paljonko sitä maitoa menee. Tällä viikolla sitten kannustettiin jo lisäämään tissin osuutta. Ja nyt lääkäri sanoi, että nyt tulisi siirtyä kokonaan tissiruokaan, parin päivän siirtymän jälkeen (eli pari päivää otettaisiin nyt tissistä joka toinen ateria). Apua apua, taas meidän rutiinit muuttuu. Jänskättää myös, että miten tuo imetys isossa mittakaavassa tulee sujumaan. Nyt se olisi kuitenkin tärkeää, kuulemma auttaisi beibiä kun hän voisi itse paremmin säädellä syömistään. Ja minulla tuon pitäisi edistää maidontuotantoa, joka on liki koko ajan ollut luokkaa kädestä suuhun (parhaimmillaan saatiin n. 80ml pakkaseen päivässä, mutta se oli lyhyt kausi se). Nyt puolentoista vuorokauden aikana on tuntunut, että maitoa on tullut pumpatessa jotenkin tosi niukasti (ei likikään samaa määrää mitä pienelle on samana ajanjaksojana syötetty pullolla), että vielä ei ainakaan tuo ongelma ole ratkeamassa.

Eli nyt on sitten tissitelty ahkerasti. Monesti nälkä iskee tissin jälkeen paljon nopeampaa, mikä on kyllä linjassa sen kanssa että lääkärin mukaan pitäisi tähdätä päiväsaikaan siihen, että imettää kahden tunnin välein (pullolla väli on monesti kolme tuntia). Useamman kerran tässä onkin mennyt yhtäjaksoisesti kolme tuntia vauvatteluun (vaipanvaihto-imetys-imetys-imetys-lypsy-pulloruokinta) ja parin tunnin tauon (jolloin syödään itse, pyykätään ym.) jälkeen homma uusiksi.

Ongelmaksi tuntuu nyt muotoutuvan se, että en pysty noudattamaan molempia lääkärin määräyksiä yhtä aikaa. Tissiruoan yhteydessä en nimittäin saa annettua tuota maidonsakeuttajaa, eli johanneksenleipäpuujauhetta. Se pitäisi sekoittaa pieneen määrään nestettä ja lusikoida pikkuisen suuhun, mutta kun reppana ei oikein tajua vielä sitä lusikalla syömistä. Olen pohtinut, että uskaltaisinko laittaa tuota pieninä annoksina suuhun lääkeruiskulla, joita meillä on. Ongelmana vain tuolloinkin taitaisi olla se nieleskely, mitä pikkuinen ei oikein tuon lusikankaan kanssa hoksaa. Tuttipullosta annettavaan ruokaan tuon jauheen on saanut lisättyä ihan ongelmitta ja kun tuota pitäisi nyt antaa joka toisella aterialla niin juuri nyt ei ole ongelmaa. Mutta jos pitäisi pian siirtyä kokonaan tissiin niin… Ja niin, en nyt vielä oikein osaa sanoa, mitä vaikutuksia tuolla johanneksenleipäpuujauheella on ollut. Tuntuu, että samaa ähellystä on edelleen, ehkä hieman vähemmän kuin aiemmin? Täytyy seurata tilannetta.

 

*Kyllä kyllä, meillä tuntuu olevan melko vähäitkuinen vauva, hän itkee kyllä aiheesta ponnekkaastikin, mutta turhia ei taideta itkeskellä ja kivutkin pitää olla jo kohtalaisia että itkuhanat avataan kunnolla (paitsi vaippaa vaihtaessa, se homma on kyllä kidutusta alusta loppuun). No, tilannehan voi tämänkin suhteen muuttua hetkenä minä hyvänsä, voimia tulee koko ajan lisää ja laskettu aika lähenee, sen jälkeen kai vasta voi odottaa hänen käyttäytyvän normivauvan tavoin.

Suhteet Oma elämä Terveys
Kommentointi suljettu väliaikaisesti.