Arjen iloja -haastepostaus

Maailma on kyllä kumma paikka -blogin Hanskimus haastoi minut listaamaan arjen iloja. Tässä siis listaani siitä, mitkä arjen pienet jutut tekevät minut iloiseksi ja saavat hymyilemään:

• Radion kuuntelu automatkoilla. Mä en yleensä edes juuri kuuntele radiota. Ja musiikkiakaan en ollut juuri kaivannut. Mutta perhehuoneesta kotiutumisen jälkeen autossa radion kuuntelu on ollut ihan parasta. Tai parasta just nyt, kuten Robin ensimmäisillä autoajeluillani sitten perhehuoneajan usein lauloi. Ja outoa on toisaalta myös se, että kotona en siedä moista melutoosaa auki lainkaa.
• Pienen hymy kun hänet nostaa tissille ruokailemaan. Laskettuna aikana (14.11) huomasin sellaisen johdonmukaisuuden hymyissä, että tissi saa liki aina (eli silloin kun nälkäitku ei ole päässyt kiihtymään) varauksettoman ja valloittavan hymyn pikkuiselta. Ensimmäiset ”aidot” hymyt :). Pullo ei tätä aiheuta, ehei. Tissi sen olla pitää.
• Se ihana tuhina ja yninä mitä pikkuinen pitää kun hän imee tissiä. Maailman suloisin ääni.
• Se hetki kun pikkuinen tuhisee täydellisen tyytyväisenä omassa sängyssään nukkuessaan. Niin valloittavan suloinen näky.
• Se kun täydellisen tyytyväinen pikkuinen nukkuu sylissä ja itsellä ei ole mikään hoppu minnekään.
• Se kun pieni nukkumisen sijasta sylissä masu masua vasten oltaessa nostelee päätään ja katselee silmiin.
• Raitis ilma. Lenkki yksin tai vaunujen kanssa tekee niiiin hyvää. Eikä edes niin väliä millainen ilma.
• Keskeytyksetön suklaahetki. Pätkis/geisha/fazerin punainen on parhautta.

Olen nyt tylsimys (lue: laiskimus), enkä haasta ketään nimeltä (en enää oikein muista ketkä kaikki tutut blogistit on jo haastettu). Jos joku sellainen blogisti lukee tätä jota ei vielä ole haastettu niin mä haastan SUT :). Niin ja blogittomien arjen iloja kuulen mielelläni kommenteissa :).