Päivän hyvä teko

Aina välillä tulee mieleen toisten auttaminen ja hyvien tekojen tekeminen. Joskus on tullut oikein keskityttyä tekemään yksi pyyteetön hyvä teko päivässä. Eilen telkasta tullut Anna hyvän kiertää -leffassa ollut ajatus hyvien tekojen ketjusta kuulostaa myös jotenkin tosi kiehtovalta. Siinähän tehdään kolmelle ihmiselle iso hyvä teko, jotain jota eivät itse pysty tekeen. Ja sitte pyydetään niitä autettuja vuorostaan tekeen hyvä teko kolmelle. Kehtaisko kopsata tosielämään? Tän päivän hyvä tekoni kuuluu nyt enemmän tuohon pieni hyvä teko päivässä -kategoriaan ja sai innokkeensa lähinnä siitä, että kävin  1,5kk tauon jälkeen kaupassa ostamassa tykötarpeet.

Eli vihdoista viimein sain viriteltyä lintulaudat pihalle. Koin samalla lapsenomaista riemua, olin taas monta vuotta joutunut kärvistelemään ilman lautaa. Mutta olikohan nyt jo liian myöhäistä, ovatkohan tiaiset jo löytäneet ruokamestat tälle talvelle. Äh, eiköhän niitä tinttejä meillekin asti riitä, kun takapihalta alkaa neliökilometreittäin metsää ja metsänreunassa vain muutama hassu talo. Siellä ne viis litraa siemeniä nyt joka tapaukses odottaa ottajaansa, vain linnut puuttuvat. Ja mä niiiin odotan aikoja jolloin voidaan pikkuisen kanssa bongata lintuja. Jouluna saan sentis meiän kisun bongauskaveriksi (saa nähä mitä siitäkin tulee, ainakin kissa täytyy nyt ihan luvan kanssa päästää keittiön työtasolle. No, eipä se siitä ennenkään poissa pysynyt, vaikka se kuinka oli off limits).

Mitähän sitä huomenna keksis :).