Samperin sammas

Meidän vauvan suusta on löytynyt harmittavainen vaiva: sammas. Huomasin jo useampi viikko sitten valkoisia täpliä vauvan suussa. Ensin luulin niitä maitokappaleiksi, joita oli tullut puklun mukana suuhun. Sitten huomasin, että ne pysyvät paikallaan. Siltikään en kiinnittänyt niihin vielä kovin paljoa huomiota. Kunnes luin kiinteiden aloitukseen liittyviä neuvolan ohjevihkosia. Joissa jossain kohtaa oli sana sammas. Jotain alkoi raksuttaa päässä ja lähdin tuota sanaa googlaamaan. Vai niin. Voi ku kiva.

Soittelin neuvolan neuvontapuhelimeen ja kyselin sammaksesta ja itkuisuudesta. Neuvoi sammakseen kokeilemana kotikonstia puolukkamehua, johon olin googlessakin törmännyt. Ei muuta kuin puolukat esille. En tiedä miten se puolukkamehu pitäisi niistä puolukoista saada aikaiseksi, en sitten niin tarkkaan tajunnut kysellä. Meillä oli lääkeruiskuja vielä aiemmista koettelemuksista jäljellä ja ku netissä jotain oli sellaisia vinkattu käyttämään niin laitoin muutaman puolukan lääkeruiskusydeemiin ja sillä purskauttelin pienen suuhun. Ja yllättäen ei aiheuttanut mitään suuria protesteja. Koetin myös jossain vaiheessa pyöritellä puolukkamehuista pumpulipuikkoa sammaskohdissa.

Mutta puolukka oli tosi sottaavaa ja epäkätevää. Ja tuntui että ei se edes auttanut mitään (okei, en kyllä tainnut käyttää sitä niin kauaa että sen olisi vielä pitänytkään hoitaa asiaa kuntoon). Sitten neuvolassa muuten ollessa keskiviikkona otin asian puheeksi ja lääkäri määräsi mycostatinia. Googlailin lääkkeen infon ennen apteekkia ja ihan hyvä niin. Säikähdin kovasti harvinaista (yhdelle 1000-10000 käyttäjästä ilmenevää) sivuvaikutusta:Stevens-Johnsonin oireyhtymä. Mahdollisesti hengenvaarallinen reaktio, jossa mm. iho kuoriutuu. Herkkähermoisten ei kannata googlettaa. Joo, onhan sivuvaikutus harvinainen ja tuo taitaa olla useissakin lääkkeissä, mutta tämä sammas ei nyt kyllä ole niin paha riesa, että siihen vielä ottaisin pientäkään tuollaisen riskiä. Varsinkaan sen takia että se puolukka on sottaista. Takaisin kotikonstien pariin.

Nyt olen kokeillut sicilia-sitruunamehuun kastetulla pumpulipuikolla pyöritellä mehua pikkuisen suuhun. Irvistyksiä tuo kyllä saa aikaan, puolukka oli ilmeisesti paremman makuista. Mutta tämäpä ei sottaa joka paikkaa niin näkyvästi. Eli kokeilen nyt tuota useamman päivän ajan (yöt on kyllä ongelma, silloin ei tuota viitsi käyttää ettei pieni vallan täysin herää). Meillä ongelmana on myös pulauttelu, että saa nähä miten tuo alkaa tepsiä.

Sitten vielä yksi ikävä sivujuonne tuossa sammaksessa: sellaista pumpattua rintamaitoa ei pitäisi käyttää suun tervehdyttyä, joka on pumpattu sammaksen aikana. Ja mä en tiedä milloin tuo sammas nyt alkoi. Että heipat vain niille muutamalle maitolitralle mitä pakkasessa on :(.

Niin juu siitä itkuisuudesta. Sitä on nyt tuon viime viikon ekan kohtauksen jälkeen ollut enemmän kuin aiemmin. Viime sunnuntai ja olisko se seuraava maanantai olleet erityisen pahoja kun itkettiin päivällä ja illalla. Tiistaina kakittiin kolme kertaa ja oltiin niin aurinkoisia että. Paitsi illalla. Monena iltana on noita kohtauksia tullut  vaikka päivällä oltaisiin oltu melko hyväntuulisia. Neuvolan neuvontapuhelin oli sitä mieltä, että vielä ei kannata olla huolissaan, vauvat itkevät. Eilen tais olla eka päivä hetkeen kun ei tullut missään vaiheessa pitkää itkukohtausta, jee :).