Ai vähänkö aivot jäässä?

Tuossa iltasella selailin mainoksia  ruokapöydän ääressä. Hetken päästä menin jostain syystä keittiöön: ”ai mulla oli täällä nämä tuttipullot keittymässä, mikset sä muistuttanut.”

”kyllähän se piipitin piipitti ja mä siitä huomautin”

”niin mutku mä luulin ett se liitty siihen ku sä laitat tuota meidän ruokaa”

Otan tuttipulloja ja pumppausvermeitä pois kattilasta. Mies tulee paikalle ”ai sä otit sen hellan pois päältä. Tää tortillajauheliha oli täs viä muhimassa”

”ai sää laitoit ruokaa…”

Ja näillä aivoilla hoidetaan kolmikuista pirpanaa, käääk.

Disclaimerina että täällä ei olla siis nukuttu kovin hyvin viime öinä. Viime viikolla oli jo tosi hyviäki öitä, mut sit taas: väää väää väää. Edellisyönä mies nukku ens pari tuntii, sit mies valvo kuutisen tuntia ja mä sinä aikana sain reilut kolme tuntia unta. Sit mä siirryin vauvan kans olohuoneeseen ja mies nukku kuutisen tuntia (ja mä nukuin tunnin vauva sylis ku silmät vaa meni kii). Sit parisen tuntia oltiin yhtäaikaa hereil ja mä menin sen jälkeen kolmen tunnin tirsoille. Sit oltii kolmisen tuntia yhtä aikaa hereil ja sit mies meni uusille yöunille. Voihan sen isyysvapaapäivän noinkin viettää, gaaaah. Tuossa sentää sai sit täydet unet, mut tuota ennen ja tuon jälkeen unet on jääny aika lyhyiks. Kun JOKU ei tunnu haluavan nukkua omas sängys. Tänään se joku sai kolmikuisrokotteet ett onnee vaan yöunille täs lähiöinä.