Hermot soseeksi

Meillä aloitettiin viikko sitten ne soseet. Eikä siinä mennyt viikkoakaan kun meikämamman hermot oli ihan soseena. Siihen tarvittiin vain yksi uusi sauvasekoitin ja yksi porkkana.

Tein varmasti jotain väärin. Kuten että valitsin toiseksi opeteltavaksi mauksi porkkanan (voi miksi miksi, vähemmän värjääviä ja helpommin soseutuvia vaihtoehtojakin olisi varmasti ollut). Ja otin käyttöön uuden sauvasekoittimen kaksistaan vauvan kanssa kotona ollessani. Noh, lopputulema oli se, että minuuttien surruttelun jälkeenkin soseesta löytyi isoja paakkuja, se uutukainen sekoitin oli ihan oranssi, oransseja pikkuja löytyi myös pitkin vaatteita ja seiniä ja pieni oli jo totaalisen kyllästynyt ja nälkäitkun partaalla kun päästiin syömispuuhiin. Ja jälkikäteen puklaili soseet vaaleille vaatteilleen. Onneksi tästäkin selvittiin hengissä. Seuraava makukokeilu on kyllä valmis purkkimaissisose.

Se sauvasekoitin, en tiedä mitä sille teen. Onneksi ei ollut kallis. Blenderi tuntuu tässä vaiheessa paljon houkuttelevammalta soseutuskaverilta. Vaikka  sillä pitää sitten tehdä vähän isompi erä kuin yksi porkkana (onneksi on pakastin). Mulla ei myöskään ole mitään periaatteita kaupan soseita vastaan.

Okei, ehkä täällä ei kuitenkaan heitetty pyyhettä kehään. Vedettiin pari päivää henkeä, tänään uusiin taisteluihin.