Lasketaanko tämä raskauspahoinvoinniksi?

Heräsin tänään viideltä kun mies heräsi kissan monkumiseen. Mahaan alko sattua, ei nyt oksettava olo mutta vähän kuvottava ja ikävä. Omana diagnoosina tällaiselle yleensä ”taitaa olla pieru jumissa”, eli turvottaa ja ilmaa tulee hajun kera pihalle silloin kun saa ja suostuu tuleen. Mutta olisiko tässä sivuominaisuutena tuota kuvotusta vähän normaalia enemmän, ainakin nieleskeltyä tulee. Ja maha siis tuosta lähtien ollut ikävänä eikä unikaan tullu enää tuon jälkeen. Ruokakaan ei oikein maita (tätä itseasiassa ollut jo monta päivää ilmassa).

Mutta rehellisyyden nimissä: kyllähän tämä kovasti muistuttaa sitä perinteistä stressi/ärtynyt paksusuolimahaa mistä muutenkin aina välillä kärsin ja normaalia pahempi kuvotuskin voi olla ihan vain sitä ylianalysointia. Mutta tekeehän tämän selittäminen raskauspahoinvointina tästä olosta paljon vähemmän ikävää, joten kai pieni itsepetos on sallittua? Ja taas meikä huomaa toivovansa että alkais oikeesti oksennella niin eikö se sitte ainakin ole merkki raskauden etenemisestä :D. Nyt nainen järki käteen! Tai se puhelin ja soitto tutkimuksiin lähtöön liittyen (mutkuemmävielä). Mä taidan oikeesti tavallaan nauttia jollain kierolla tavalla tästä epätietoisuudessa olosta, kun en halua vielä lähteä tutkimuksiin ennen kuin olen saanut vähän lisävahvistusta (jossa vielä jäin odottaan jotain tyhmää nettitilausta). Ja selityshän taitaa olla aika yksinkertainen: ainakin nyt toivo elää, mutta en voi tietää mikä tilanne on tutkimusten jälkeen.

suhteet oma-elama terveys