Masun taputtelijoista
Olen jo paljon ennen raskautumistani ollut pöyristynyt siitä ajatuksesta, että ihmiset koskettelevat raskaanaolevien mahoja, sen kummemmin lupaa kysymättä. En vain ymmärrä mikä pointti koko hommassa on. Maha kuin maha, eihän se pikkuinenkaan sieltä nyt erikseen juuri tunnu jos ei satu oikein olemaan liikkeellä. Eri asia jos läheiset pyytävät lupaa kokeilla masua silloin kun olen maininnut että kylläpäs siellä nyt liikutaan.
Kuten arvata saattaa, niin alkaa minullakin kokemusta jo olla mahan taputtelijoista. Reaktiot näihin tilanteisiin ovat olleet kuitenkin osittainen yllätys. Kun oma äitini silitteli mahaani heti raskausuutisen kuultuaan, tuntui se erittäin vaivaaannuttavalta. Masu oli silloin vielä kovin pieni ja kohtu alhaalla ja pikkuista tai hänen liikkeitään ei tuntenut millään tavoin. Myös miehen vanhempien lähiviikkojen aikana tapahtuneet mahansilittelyt tuntuivat hieman ikäviltä, syytä en osaa sanoa. Nämä läheisimpien mahansilittelyt olen kuitenkin sietänyt, onhan kyse heillekin tärkeän ihmisen kehityksestä. Ja tilanteita näille tulee kuitenkin (tältä osin onnekseni) melko harvoin.
Mikä sen sijaan tuli täytenä yllätyksenä, oli että en häiriintynyt niin vähääkään kun taannoin työpailla käydessäni muutamat työkaverini iskivät mahaani kiinni. Yksi työkaveri mainitsi erikseen, että huomasitko että en koskenut mahaan (on tainnut olla puhetta tästä maha-asiasta) ja olisi melkein tehnyt mieli sanoa että no ei se olisi haitannut, siittä vaan silittelemään. En nyt kuolemaksenikaan tiedä mistä tämä reaktio tai siis reagoimattomuus johtuu. Kai sitä jotenkin oli ylpeä tästä massusta, siitä kun sai monta kehuvaa kommenttiakin. Ehkä nämä olivat sopivan läheisiä olematta kuitenkaan liian läheisiä. Ehkä se johtui työpaikan halailukulttuurista, joka on antanut huutia omalle tilalle jo monet kerrat. Tiedä häntä.
Vielä on kokematta täysin ventovieraiden lähentely-yritykset tällä saralla. Arvelisin, että näihin en tule suhtautumaan hyvin, mutta aika näyttää. Toivottavasti ensimmäinen (en tämän viikon vaivaannuttavan kohtaamisen jälkeen elättele enää suurtakaan toivoa että en tulisi näitä tuntemattomia mahantaputtelijoita kokemuaan) ei ole mikään hyväätarkoittava mummeli. Reaktioni kun voi olla ihan mitä vain hömeröstä hymystä tinttaamiseen tai palosireenin lailla huudettuun ”näpit irti” -kommenttiin.