Muru n. 11kk

Nyt aika menee hurjaa vauhtia, ei meinaa perässä pysyä. Tätä kehityspostaustakaan en meinannut muistaa kirjoittaa (hieman epäloogisesti kyllä noteerasin kyllä tuon 11kk rajapyykin saavuttamisen keskiviikkona. Tosin sitä ennen mulla oli itseasiassa vaikeuksia kertoa Murun ikää, ja varsinkaan korjattua ikää. Olin yhtäkkiä unohtanut, että minkäs ikäinen se nyt onkaan :D).

Meillä on viimein opittu istumaan ihan ryhdikkäästi ja ilman tukea. Ja menemään istuma-asentoon. Useinmiten istutaan silleen, että jalat on siinä sivuilla koukussa, silleen vähä niinku sammakkoasennossa. Että kun on ensin oltu polviseisonnassa niin siitä sitten monesti lösähdetään tuolleen istumaan (vai lasketaanko tuota istumiseksi?). Myös jalat edessä suorassa törötetään välillä istumassa.

Meillä on alettu myös ottaa haparoivia konttausaskeleita. Jo useiden viikkojen ajan on otettu yksittäisiä ja kaksittaisia konttausaskeleita. Nyt 11kk kunniaksi niitä otettiin keskiviikkona jo liki kymmenen yhteen menoon ennen mahalle syöksymistä. Niin söpön näköstä kun meno on sellaista marssimaista missä käsiä heilutellaan eteenpäi silleen oikein korostetusti (äh, vaikee selittää, mut ehkä tän kehitysvaiheen nähneet ymmärtää…). Ja sen jälkeen konttausta onkin harjoiteltu melko ahkerasti (no, silleen melki joka tunti :D). Vielä on ryömintä nopeampaa ja tehokkaampaa ja varmasti siksi pääasiallinen etenemistapa. Mutta eiköhän tuo konttauskin tuosta lähde sujumaan.

Murulla olisi myös kova into nousta seisomaan. Polviseisonnassa meillä onkin jo pidemmän aikaa seisty, mutta nyt selvästi haluttaisiin jo jalkapohjat alle. Tätä yritetään treenata usein, eilen onnistui ensimmäistä kertaa. Yleensä homma kuitenkin päätyy sellaiseen puolispagaattiin kun toinen jalka petää alta ja liukuu suorana sivulle ja toinen jää polvelleen. Vaan voi sitä riemua jos äiti tai isä nostaa tukea vasten seisomaan (joo, tätä on tullut tehtyä, vaikka lääkäri sen kyllä vähän kielsi. Noh, yritän varmistaa, että pieni ei varpustaisi niin ei kai se niin paha…). Niiiiiiin huvittavan näköistä kun pieni peppu vatkaa kun tyyppi yrittää pysyä tasapainossa :).

Nukkumisten kanssa eletään jonkinlaista murrosvaihetta. Kun yöunet kestävät parhaimmillaan 14h (useammin nykyään kyllä n. 12h) niin kaksille unille ei oikein riitä päivässä tunnit. Yhdillä unilla illasta tulee kuitenkin turhan pitkä. Lopputulemana on lopulta se, että pitää ottaa ne toisetkin päiväunet, mutta ne venähtävät liian myöhälle. Ja sitten yöunille meno viivästyy. Hieman epäloogisesti trendinä tuntuu olevan, että mitä myöhemmin mennään illalla nukkumaan niin sitä aiemmin herätään aamulla.

Kellon puolesta unirytmit menee niin että klo 20.30-21.30 mennään unille, klo 10-12 herätään, klo 13-15 mennään päiksyille (kestää sit 0,5-2,5h) ja jos päiksyiltä herätty ennen (puol?) neljää niin toiset päiksyt alkaa yleensä 17-18 välillä ja kestää 0,5-1,5h. Silleen vähä säveltäen ja soveltaen aina. En enää useinkaan stressaa ja pähkäile niin paljoa vaan menee silleen fiiliksen mukaan.

Ruoka maistuu hyvin (kop kop kop). Aamulla menee sellaista aikuisten kaurapuuroa melkein saman verran mitä itsekin syön, eli pariin desiin nestettä tehty annos. Soseita menee kolmesti päivässä, päivällä ja illalla n. 200g lihapitoista sosetta. Välipalana yleensä sellainen pikkupiltti kasvissosetta ja lisäksi jotain muuta, esim hedelmäsosetta tai jogurttia tai jotain. Illalla menee vielä vauvapuuroa, mutta nyt olisi tarkoitus alkaa opettamaan hiljalleen kokonaan hiutalepuuroihin.

Muru on myös kasvanut oikein hyvin. Juuri edellispäivänä sitä tässä kotona punnitsin ja jos ei vaaka pahasti valehtele niin kuukaudessa olisi tullut sellainen 800g, eli nyt painoa olisi 9,5kg. Huih :). Ja pituuttakin on varmasti tullut kivasti.

Ja mitä kuuluu mammalle? No ihan hyvää. Lomat meni kivasti ja arkikin on alkanut ihan mukavasti. Ainut haaste on ne uniongelmat – monesti uni ei meinaa tulla silmään ja saatan herätä yöllä 2-6 välillä ilman, että saan enää unta. Menen aina murun kanssa samoihin aikoihin nukkumaan. Herään viimeistään siinä vaiheessa kun mies nousee (noin kuuden maissa – usein tosiaan nousen kyllä aiemmin). Teen aamulla hommia tietokoneella siihen asti kun Muru nukkuu. Päiväuniaikana yritän enemmänkin sitten rentoutua esim. kirjan avulla.