Synnytyksen ennakoimattomuus
Raskaudesta ei kyllä turhaan puhuta odotuksena. Jotenkin sitä on kyllä aiemmin ajatellut, että se on lähinnä sellaista vauvan odottamista. Mutta oikeastaan siinä odotetaan paljon muutakin. Itse odotin ensin, että pahimmat keskenmenon riskiajat olivat oli. Sitten odotin että vauva olisi niin kehittynyt, että synnytys ei olisi katastrofi. Nyt odotan, että synnytys alkaisi, ihan vain jotta pääsisin tästä epämääräisesti epätietoisuudesta eroon. Loppuraskautta selvästikin leimaa synnytyksen odotus.
En usko että mulla olis nyt suuremmin mitään hätää jos kroppa ei olisi alkanut antaa synnytystä enteileviä merkkejä. Kyllä mä voisin vielä ihan hyvin mielin olla raskaana useamman viikon, vaikka malttamaton alan toki olemaankin. Mutta kun kroppa on alkanut antamaan koko ajan voimakkaampia enteitä synnytyksestä, on jotenkin vaikea vain olla raskaana ja odottaa rauhassa.
Käytiin jo viime viikon ma (23.5.) käyrillä kun alkoi tulla supistuksia noin 10min välein. Eihän ne mitään mainittavaa saaneet aikaan ja homma hiipui kättärillä ollessa. Tuolloin todettiin, että kanavaa oli 1,5cm jäljellä ja oli koko matkalta sormelle auki, tyyppi hyvin alhaalla.
Tuon jälkeen oli sitten tovin ihan hiljaista. Ja nyt sitten viikon ajan on tullut päivittäin supistuksia, satunnaisesti pitkin päivää. Viime viikon la-su yöstä lähtien neljä yötä meni supistellessa, unet jäi melko vähille. Supistuksia saattoi tulla useamman tunnin sen 10 min välein ja ne olivat yö yöltä vähän pidempiä ja kivuliaampia, sellaisia täysimittaisia noin minuutin kestäviä supistuksia. Eikä siltikään sitten mitään sen kummempaa. Tuon jälkeenkin yleensä jossain vaiheessa vuorokautta on tullut säännöllisiä supistuksia.
Ehkä eniten tässä rassaa kun eihän mulla viime raskaudes/synnytykses oikeestaan tullut edes tuota 10 minuuttia tiuhempaan supistuksia eikä ne olleet mitenkään tolkuttoman kivuliaita. Niin jännittää että miten oikeastaan osaan sitten mennä ajoissa sinne sairaalaan (tässä siis syy miksi siellä käyrillä on tullut jo käyty kertaalleen).
Nyt en enää jaksa mitenkään aktiivisesti edes kellottaa supistuksia, yritän luottaa siihen, että huomaan sitten jos supistukset pahasti voimistuu tai tihenee. Välillä kun tulee sellainen ”joko se seuraava tulikin” niin saatan kellottaa että eihän nyt tule tiheempään mutta muuten yritän olla mahdollisimman lunkisti. Olen luopunut oikeastaan kaikista ”tämä ja tämä pitäisi tehdä ennen synnytystä” -ajatuksista ja suunnitelmista. Teen päivän aikana tasan sellaisia mitä mieleen tulee, mitä jaksan ja mitä huvittaa. Synnytykselle ja sen ajankohdalle yritän uhrata mahdollisimman vähän ajatuksia, tässähän voi kuitenkin vielä mennä melkein kuukausi, se on aika tavattoman pitkä aika olla toinen käsi sairaalakassilla. Tänään ei synnytetä ellei toisin todisteta.
Miksei tähän voi olla jotain selkeitä ennusmerkkejä tai ennustusmalleja? Että kun tämä ja tämä tapahtuu niin synnytys on odotettavissa seuraavan vuorokauden sisällä. Jos sais mahaan semmosen paistomittarin, joka kertoisi että milloin se on kypsä. Saisi olla paljon seesteisemmin tämän loppuajan.