Lasketaanko tämä raskauspahoinvoinniksi?

Heräsin tänään viideltä kun mies heräsi kissan monkumiseen. Mahaan alko sattua, ei nyt oksettava olo mutta vähän kuvottava ja ikävä. Omana diagnoosina tällaiselle yleensä ”taitaa olla pieru jumissa”, eli turvottaa ja ilmaa tulee hajun kera pihalle silloin kun saa ja suostuu tuleen. Mutta olisiko tässä sivuominaisuutena tuota kuvotusta vähän normaalia enemmän, ainakin nieleskeltyä tulee. Ja maha siis tuosta lähtien ollut ikävänä eikä unikaan tullu enää tuon jälkeen. Ruokakaan ei oikein maita (tätä itseasiassa ollut jo monta päivää ilmassa).

Mutta rehellisyyden nimissä: kyllähän tämä kovasti muistuttaa sitä perinteistä stressi/ärtynyt paksusuolimahaa mistä muutenkin aina välillä kärsin ja normaalia pahempi kuvotuskin voi olla ihan vain sitä ylianalysointia. Mutta tekeehän tämän selittäminen raskauspahoinvointina tästä olosta paljon vähemmän ikävää, joten kai pieni itsepetos on sallittua? Ja taas meikä huomaa toivovansa että alkais oikeesti oksennella niin eikö se sitte ainakin ole merkki raskauden etenemisestä :D. Nyt nainen järki käteen! Tai se puhelin ja soitto tutkimuksiin lähtöön liittyen (mutkuemmävielä). Mä taidan oikeesti tavallaan nauttia jollain kierolla tavalla tästä epätietoisuudessa olosta, kun en halua vielä lähteä tutkimuksiin ennen kuin olen saanut vähän lisävahvistusta (jossa vielä jäin odottaan jotain tyhmää nettitilausta). Ja selityshän taitaa olla aika yksinkertainen: ainakin nyt toivo elää, mutta en voi tietää mikä tilanne on tutkimusten jälkeen.

Suhteet Oma elämä Terveys

Sekavia hajatelmia plussasta

Täällä seilataan edelleen epämääräisessä epätietoisuuden ja yltiöpositiivisuuden ja yltiöpessimistisuuden välimaastossa. Aikamoista vuoristorataa. Kun alunperin tein tosiaan testin todentaakseni keskenmenon niin sen jälkeen olen saanut itseni kiinni masun silittelystä, tulevaisuuden haaveilusta, ”no aivan varmana on mennyt kesken” ajatuksista ym ym. Kaikista metkimpia on vessakäynnit kun joka toisella kertaa pelkään että eikai siel vaan ole punaista ja joka toisella toivon kunnon tulvaa että kun kesken se on kuitenkin mennyt niin menis sitten kunnolla (ja sitte jos tällaisella kerralla näkyy verta niin oon tietty hurjan pettynyt ja harmissani).

Ja voihan googletus, sieltäpä saa kyllä vahvistusta ihan mitä vaan sattuu etsimäänkin. Jos alunperin olin oireineni varma keskenmenosta, niin google on vakuutanut mulle, että verenvuoto on yleistäkin yleisempää raskauden alkuaikoina (koska etsin tietenkin sopivilla sanoilla ja jätän sellaiset huomioimatta mitkä ei vahvista juuri sen hetkistä toivetta). Ja testiviivat tuntuu olevan vähintäänkin tulkinnanvaraisia (joskin netistä löytyy aikalailla pelkästään kuvia raskaustesteistä jotka on tehty kierron alkuvaiheessa ja siten viivan tummumisesta ei löydy niin hyvin tietoa). Mitään varmaa tietoa tuo tyhmä google ei kuitenkaan suostu kertomaan.

Välillä pohdiskelen ”menkkoihini” liittyneitä kipuja (joita todennetusti tosin kesti alle tunnin verran, sitten kipulääke jo vaikutti eikä tietoa ovatko kivut todellisuudessa jatkuneet) ja tuota verenvuotoa. Sitten kummastelen että jos tämä on keskenmenoa niin miksi sieltä tulee niin vähän kerrallaan tavaraa ja sitten välillä loppuu vain alkaakseen taas jossain vaiheessa uudelleen. Testikin tuli tehtyä päivällä enkä ollut ollut kovin pitkään käymättä vessassa (max 2h) ja vettäkin olin tainnut juoda ihan jossain määrin.

Tilailin eilen raskauskeijusta lisää testejä ja mm clearbluen digitestin. Eli seuraavana toimintasuunnitelmassa on pissiä digitestiin 3+. Tai sitten palata maanpinnalle, miten sitten sattuukin käymään. Pienempää itsensä kiusaamista olisi tainnut olla hakea kiskurihintaan toi digitesti jo eilen ja testata tänä aamuna, ei tässä nimittäin näköjään osaa pitää niitä jäitä hatussa.

Suhteet Oma elämä