Itkuöverit

Täällä on tänään itketty. Ja paljon. Lähinnä pikkuisemme toimesta. Mutta kyllä äidilläkin on ollut useampaan otteeseen hyvin lähellä yhtyä mukaan. Mittarissa taitaa olla nyt ainakin kourallisen verran väh. puolen tunnin itkukohtauksia. Mikä on meille kyllä epätavallista. Lähiaikoina itkuisuus on tuntunut muutenkin lisääntyneen ja juuri tuollaiset pidemmät kohtaukset. Tämä päivä on kuitenkin kyllä omassa luokassaan.

Harva asia on niin sydäntäraastavaa kuin katsoa ja kuunnella kun oma muru itkee keuhkonsa väsyksiin. Sitä avuttomuuden tunnetta kun ei osaa auttaa toista. Nyt alkaa itsellä mukaan sekoittua myös huolta: missä vaiheessa pitää todella huolestua ja lähteä lääkärille. Kun jotenkin sitä pelkää mennä ihan kevyin perustein kun vastaus voi olla vaan ett no vauvat itkee. Mut ei meidän pirpana, ei näin paljon. Toisaalta en tykkää mennä lääkäriin kun siellä odotushuoneessa on sitten kaikenlaisia pöpöjä.

Olen pohtinut mistä tämä nyt voisi johtua. Jäljet johtavat mahan seutuville. Siellä pöristelee paljon. Mutta ilmaa on kyllä muutenkin ollut masussa aina. Tänään on myös tullut aika överipulautuksia. Eli refluksi ja sen ärsyttämä kurkku voisi olla syyllinen. Mutta toisaalta pitäisin ehkä todennäkösempänä että pulauttelu on enemmän seuraus kuin syy: kipeään mahaan syödään lohduksi paljon ja sitten ylimääräiset tulee pulautuksena. Ja/tai ilma turvottaa mahaa niin että se provosoi pulauttelua. Ilmavaivoihin pohdiskelin, että on kaksi asiaa, joissa on tullut lähipäivinä muutosta: olen juonut muutamia kertoja vauvan ilo -teetä ja syönyt paljon ruista: sekä ruispaahtiksia että jälkiuunileipiä. Näistä jälkimmäinen voisi kai hyvinkin aiheuttaa ilmavaivoja. Nuo teet ja ruistuotteet menevät nyt pannaan.

Nyt odotellaan pelolla ensi yötä. Saadaanko yhtään unta. Millainen se huominen mahtaa olla jos unet jää vähiin ja tämä sama itku jatkuu. Ja pitääkö sitten kipitellä sinne lääkäriin. Ja minne lääkäriin. Noh, nyt taidan kuitenkin mennä antamaan illan viimeiset maidot. Meillä on aina syöty vauvantahtisesti, mutta näissä itkuövereissä ei enää tunnista että mikä itku on mitäkin. Kerran jo tänään syötin aivan liian aikaisin. Nyt yritin pitää normimpaa väliä että ei masu ylimääräisiä rasittuisi liiasta ja liian tiheästä syömisestäkään. Huoh, että pitikin tällainen tulla.

Perhe Lapset

Muutama fakta lapsen kehityksestä

Aina siitä lähtien kun mulle iski vauvakuume tai raskauskuume tai mikä se nyt aluksi olikin, heräsi kiinnostus kaikkea vauvoihin liittyvää faktatietoa kohtaan. Kovasti harmitti, että mulla ei oikein ollut hajuakaan siitä, mitä tapahtuu missäkin vaiheessa lapsen kehitystä. Kirjaihmisenä luonnollinen paikka tämän tiedon etsimiseen olivat tietokirjat (varsinkin kun näitä(kään) asioita ei juuri edes sivuttu perhevalmennuksessa). Nyt viimein olen päässyt eteenpäin luku-urakassani. Tässä yksi lukusuositus ja samalla muutama itselleni ylös kirjaamani fakta lapsen kehityksestä kahden ensimmäisen elinvuoden aikana.

vauva-kirja.jpg

Eli ahmin tuossa taannoin niin nopeasti kuin se tässä vauva-arjessa on mahdollista sellaisen kirjastosta jo syksyllä lainaamani opuksen kuin Desmond Morrisin Vauva – Ihmeellinen tarina elämän kahdesta ensimmäisestä vuodesta. Kirjassa on vajaat 200 sivua ja paljon kuvia. Kirja kertoi kiehtovalla tavalla vauvan niin fyysisestä kuin henkisestäkin kehityksestä ja se sai minut suorastaan kihisemään odotuksesta: oi pian meilläkin seurataan tuota ja tuota kehitysvaihetta.

Tässä itselle kirjaamiani vauvan ja taaperon kehitykseen liittyviä faktoja. Kaikki on tietty vain suuntaa-antavia keskiarvoja ja jokainen vauva kasvaa omaan tahtiinsa (ja eritoten keskosten osalta taitaa kehityksen aikataulu olla aikalailla arvoitus). Mutta saahan näistä vähän suuntaa. Ja kyllä, osa on varmasti monelle itsestäänselvyyksiä ja itsekin olisin suurinpiirtein osannut monien osalta veikata suurinpiirtein oikeaan, mutta kuitenkin (niin ja ryhmittely on omaa tuotostani että listaa olisi helpompi lukea):

Kehon kehitys

  • Vauvan kallon aukileet luutuvat useinmiten 18-24 kuukaudessa.
  • Vauvan syke on alkuaikoina noin 140 lyöntiä minuutissa ja laskee hitaasti ollen vuoden iässä noin 115 lyöntiä minuutissa.
  • Moron refleksi (se kun vauva säikähtää ja luulee että se on putoamassa ja levittää kädet ja sormet haralleen) katoaa 3-4 kuukauden ikään mennessä. Kävelyrefleksi katoaa noin kolmen kuukauden ikään mennessä. Tarttumisrefleksi katoaa yleensä ensimmäisten viikkojen kuluessa, harvemmin jää useammaksi kuukaudeksi ja häviää kaikilla puolen vuoden ikään mennessä.
  • Ensimmäinen hammas (joka on yleensä yksi keskimmäisistä alaetuhampaista) puhkeaa noin puolen vuoden iässä. Reunimmaiset etuhampaat puhkeavat 7-11 kk iässä, ensimmäiset poskihampaat 11-16 kk ja kulmahampaat 16-20 kk iässä. Hampaisto on täydellinen noin kahden vuoden iässsä kun toiset poskihampaat puhkeavat. Maitohampaat irtoavat noin 6-7 vuotiaana.

Henkinen kehitys

  • Pitkäaikainen korkea oksitosiinitaso (joka kohoaa muun muassa imetyksen ja hellittelyn ja lähelläpitämisen ansiosta) elämän alkuvaiheissa vähentää lapsen stressihormonien erittymistä huomattavasti. Vaikutus voi tuntua hyvin pitkään ja tehdä lapsesta aikanaan itsevarmemman aikuisen.
  • Ensimmäisinä kuukausina vauva ei ole kovin valikoiva sen suhteen, kuka hänet ottaa syliin ja hoitaa. Noin puolen  vuoden iässä (vaihteluvälinä 4-8kk) alkaa kehittyä vahva tunneside yhteen hoitavaan aikuiseen ja samalla alkaa ilmetä eroahdistusta. Samoihin aikoihin äiti alkaa tulla omistushaluisemmaksi lapsensa suhteen ja molemmat saattavat hätääntyöä joutuessaan jostain syystä eroon toisistaan.
  • Neliviikkoisen vauvan kasvoilta voi nähdä tervehdyshymyn, jonka voi saada kuka tahansa aikuinen. Noin puolen vuoden iässä vauva ei enää hymyile vieraille, vaan hän on oppinut erottamaan hänelle rakkaiden ihmisten kasvot ja varaa tervehdyshymynsä ainoastaan heille. Ensimmäiset naurut kajahtavat noin 4-5kk iässä.
  • Lapsi oppii noin 3-6 kk iässä odottamaan, että äidin tai isän pää ilmestyy oven tai tyynyn takaa, mutta vasta 6-9 kk ikäinen lapsi tietää, että pää on oven takana vaikka hän ei sitä näkisikään.
  • Lapsi voi selvitä peilikokeesta noin 15 kuukauden iässä, eli tällöin hän tiedostaa itsensä.
  • Uhmaan voivat auttaa kahden vaihtoehdon peli (ei esitetä yksinkertaista pyyntöä että juo maitosi vaan että juotko maitoa vai appelsiinimehua), lähtölaskentapeli sekä kiertoilmausten (ein tilalta ehkä, kohta, varmaankin, myöhemmin…) käyttäminen. Kahden vuoden ikä on raivokohtausten huippuaikaa, mutta niitä voi ilmetä jo vuoden ikäiselläkin.
  • Kaksivuotias lapsi saattaa haluta tehdä paljon asioita itse sekä tehdä erilaisia valintoja itse (kuten mitä suostuu syömään).

Liikkumisen kehitys

  • Vauva nostaa päätään mahallaan ollessa ensi kerran noin neliviikkoisena. Noin 16 viikon ikäisenä vauva osaa kohottaa ylävartaloaan käsivarsilla ja vähän myöhemmin alavartaloaan jaloillaan. Seuraavaksi ryömitään vatsa alustassa kiinni. Seitsenkuisena vauva oppii istumaan ilman tukea. 5-8 kk iässä vauva oppii konttaamaan. 6-9 kk iässä vauva yrittää aktiivisesti nousta jaloilleen takertumalla sopivaan huonekaluun. 7-12 iässä aletaan kiipeillä houkuttelevien esineiden luokse. Seisomaan ilman tukea opitaan noin kahdeksan kuukauden iässä. Kävelemään vanhemman tukemana opitaan noin 9-12 kk iässä. Kävelemään opitaan 12-15 kk iässä. Aluksi  vauva kävelee pitämällä käsiään ylhäällä ja kyynärpäitä taivutettuna, jalat ovat harallaan ja askeleet epävarmoja. 18 kuukauden ikään mennessä useimmat ovat varmoja kävelijöitä ja kaatuvat enää harvoin.
  • ”Takaperin” (mahalta kyljelle ja selälle) kieriminen saatetaan oppia noin kolmen kuukauden iässä. Etuperin kieriminen opitaan noin viiden kuukauden iässä. Puolivuotiaista vauvoista 90 % osaa kierimisen molempiin suuntiin ja käyttää sitä liikkumiseen. 
  • Noin kuuden viikon iässä vauva koettaa vetää toista kättä toisella. Kahdeksan viikon iässä vauva ryhtyy kokeilemaan sormien avaamista ja sulkemista. 12 viikkoisena vauva liikuttelee käsiään jo hallitummin yrittäessään lyödä lähellä olevia esineitä. 16 viikkoisena vauva yrittää tarttua esineisiin kahdella kädellä ja vetää niitä luokseen. 20 viikkoisena ote on vahvempi ja pitävämpi. Vauvalla on tapana vetää esineitä suuhunsa ja tutkia niitä huulilla ja kielellä. Seitsenkuisena vauva pystyy leikkimään puupalikoilla tms. Kahdeksankuisena vauva yrittää syödä itse. Hän saattaa taputtaa ja osoittaa sormellaan. Pinsettiote kehittyy noin kymmenkuiselle. Ensimmäisen vuoden loppuun mennessä vauva osaa kääntää lastenkirjan sivuja, tarttua esineisiin lujasti, käyttää pinsettimäistä tarkkuusotetta yhä taitavammin, pinota leluja ja kaataa pinot sekä syödä itse käyttämällä lusikkaa.

Nukkuminen

  • Ensimmäisen elinviikon aikana vauva nukkuu keskimäärin 16,6h vuorokaudessa, kuukauden ikäinen vauva nukkuu noin 14.7 h ja puolivuotias vähän alle 14 h vuorokaudessa. Vuoden ikäisen unentarve on noin 13 h ja vähenee hiljalleen niin että viisivuotiaan unentarve on noin 12 h vuorokaudessa.
  • Kolmiviikkoinen  vauva nukkuu keskimäärin päivätunneista n. 52 %  ja yötunneista 72 %. Puolivuotias nukkuu päivästä keskimäätin 28 % ja yöstä 83 %.

Muut taidot

  • Vauvan synnynnäinen uimataito kestää noin 3-4kk ikään asti ja sen jälkeen vauva joutuu helposti vedessä paniikkiin.
  • 1-2 kk ikäinen vauva voi huomata pystyvänsä tekemään kuplia työntämällä kielensä ulos hieman raotettujen huulien välistä ja painamalla sitten huulensa yhteen. Kolmen kuukauden iässä kuullaan ensimmäiset jokellukset. Aluksi kuuluu pörinää, ynähdyksiä ja yksinkertaisia äännähdyksiä, sitten vokaaleja. Jokeltaminen saavuttaa huippukohtansa puolen vuoden iässä, jolloin liitetään jo konsonantteja vokaaleihin. Vauva lausuu ensimmäisen sanansa noin kymmenkuisena. Vuoden ikäisenä hän hallitsee noin kolme sanaa. 15 kk iässä sanoja saattaa olla noin 19 ja kahden vuoden iässä 200-300 ja niistä pystytään muodostamaan alkeellisia lauseita.
  • Varhaisissa leikeissä pallo on kivempi kuin rakennuspalikka koska se vierii pidemmälle. Rumpu on kivempi kuin tyyny koska siitä kuuluu kovempi ääni. Nostamisleikki on myös kovin kiva, jossa lapsi tiputtaa esineen tahallaan lattialle ja saa vanhempansa nostamaan sen yhä uudelleen itselleen. Yksinkertaiset muodon mukaan lajittelemiseen perustuvat lelut alkavat kiinnostaa 12kk iässä.
  • Potalle voi alkaa oppia 12-15 kuukauden iässä, mutta 18 kk ikä on tavallisempi.
  • noin vuoden iässä lapsi ojentaa kätensä tai jalkansa pukemisen helpottamiseksi. Muutamaa kuukautta myöhemmin alkaa ilmetä oma-aloitteisuutta vetämällä sukat jalasta. Puolitoistavuotiaana lapsi saattaa pukea sukat ja kengät (kengät menevät usein väärään jalkaan). Samoihin aikoihin saattaa riisuminen alkaa onnistua itsenäisesti. Kahden vuoden iässä pukeminen saattaa onnistua itsenäisesti.
Kulttuuri Lapset Kirjat