raskausoireiden cocktail

Täällä on tämä viikko kärsitty erilaisista yhdistelmistä raskausoireita. On kirjoittaminenkin vähän jäänyt. Suurimpia oireita ovat olleet pahoinvointiällötys, närästys, röyhtäysten jumittuminen, ahkera vessassa ramppaaminen sekä väsymys. Raivostuttavimpia ovat näiden erilaiset yhdistelmät. Tai miltä kuulostaa tällainen: menet nukkumaan, mutta menee noin puoli tuntia että mahalaukun ilmat asettuvat niin että ei ole totaalisen tukala olo. Sitten tulee pissahätä ja pitää käydä vessassa. Nouseminen aiheuttaa sen, että ilmat menee taas mahalaukussa sekaisin ja niiden tasaantumiseen menee makuulla taas se puoli tuntia. Ja sitten tulee taas se vessahätä. Tätä sykliä kun jatkat jonkin aikaa ja useaan otteeseen päivästä niin avot. Jaa mikä gradu?

Ja tilanteet vaihtuu liki päivittäin. Niin että jos johonkin luulet keksineesi jonkun ratkaisun niin pianpa se tilanne on taas päälaellaan. Tämän viikon melko yhtenäinen teema on ollut väsymys. Sitä on ollut. Paljon. Toinen on ollut jatkuva ällö-öllötys jonka takia ei ole lainkaan ruokahaluja, mutta joka ei muuten ole mitään oksettaa-koko-ajan, vaan keskittyy lähinnä hetkiin kun on maha tyhjä tai sinne tunkee jotain. Muutamana päivänä mahalaukkuun on kerääntynyt tosi pahasti ilmaa, joka ei ole tullut oikein pois (pikkukuriositeetti: en osaa röyhtäistä tahdonalaisesti, mikä on tässä tilanteesa toii raivostuttavaa). Eilen (vai oliko edellispäivä) alkoi vaivata sellainen, että mikään normaalin kokoinen välipala ei vie nälkään liittyvää pahaaoloa, tai vie korkeintaan tunniksi. Ja kun ei mitään oikein tee mieli ja kaikkea joutuu syödä pakolla ja puoliksi yökkäillen niin jipii.

Tulipas tästä valivali, tsori. Fiksumpi jättäisi varmaan julkaisematta. Oikeasti tiedän, että varmasti löytyy sellaisia joilla on pahemmat oireet. Ja välillä mietinkin, että olenko jotenkin heikko kun nämä omat olot niin harmittaa. Että onko mulla edes oikeutta valittaa. Ja kun se ihana lopputulema odottaa siellä jossain. Ehkä. Tätä siunattua tilaa kun ei jokaiselle edes suoda niin mitä mä tässä valittamaan. Enkä mä ole edes oksentanu vielä kertaakaa (mikä on kyllä lähinnä todella korkean oksennuskynnyksen ”ansiota”). Ja saan nukkua milloin haluan (paitsi että en saa unta, ks. yllä).

Verinen vuoto jatkuu, on pysynyt aikas samana nyt yli viikon. Kipuja ei ole. Alavatsassa on kyllä paineentunnetta ja välillä vähän kummia tuntemuksia, mutta pistän ne kohdun kasvamisen ym normaalin piikkiin (eilen oli sellainen hetkellinen kreisi hetki kun ahdistuin siitä että alavatsassa tuntui painetta, kai liittyi jotenkin siihen paljonpuhuttuun kontrollin menettämiseen omasta kehosta). Nännikivut on tällä viikolla alkaneet lieventymään. Yks hassu huomio tuolla saralla: nänninympärykset on kasvaneet. Joku valveutunut minut hyvin tunteva voisi siis konkreettisesti nähdä raskauden niistä.

rv8+4