Uupu uupu saapui

Lähes päivälleen samalla hetkellä kun laskin viimeisen kolmanneksen alkaneen, saapui tähän taloon vieras nimeltä uupumus. Lauantai-illalla se iski ja on siitä lähtien asuttanut meikäläisen kroppaa. En sitten ihan turhaan ajatellut aiemmin, että olo voi tässä vaiheessa raskautta muuttua päivänä minä hyvänsä huonompaan suuntaan.

Syitä uupun saapumiseen voidaan vain arvailla, ainakin toistaiseksi. Johtuuko:

  • hemoglobiinin laskusta (en tosin usko, että siinä olisi niin radikaalia heilahdusta tapahtunut näin nopeasti, pari viikkoa sitten lukemana oli vielä 122)
  • sokeriarvojen heittelystä (kaikkialla virallisesti lukee, että raskausdiabeteksella ei varsinaisesti ole oireita, mutta monet tuntuvat raportoivan kovaa väsymystä. Olen mittaillut arvoja pyydettyä useammin ja useamman kerran arvot ovat menneet ”yli” ja jokaista ylitystä en ole osannut selittää – jatkan vielä vähän mittailuja ja keskustelen sitten neuvolaihmisten kanssa)
  • gradupaineista
  • pissatulehduksesta (kävin jo ennen uupun saapumista varmuuden vuoksi antamassa näytteen kun oli hieman oireita ja lääkäri oli tehnyt kestolähetteen. Olettaisin, että soittaisivat tänään, tai olisivat melkeimpä jo soittaneet jos jotain on, soitan varmaan itse varmuuden vuoksi huomenna tuloksista)
  • vai ihan vaan tästä perustila, eli raskaus (tuntuu, että viimeisellä kolmanneksella ihmiset nyt tuntuvat valittavan väsymystä, eikä syytä tunnu aina löytyvän).

Oli syy mikä tahansa, niin voimat tuntuvat olevan poissa, päätä painaa ja väsyttää, koko ajan. Varsinkaan illalla ei jaksaisi oikein mitään, ei edes lukea hömppää (tämä on kohdallani jo huolestuttavaa) – katson aivottomasti telkkaria ja hyvä kun siihenkään riittää energia. Plussapuoleksi voitaneen laskea se, että nukuin viime yönä pitkästä aikaa yli 7h melkeinpä yhtäjaksoisesti. No, paljonmpa lohduttaa kun olo on väsyneempi kuin normisti 4-5h unien jälkeen.

Riemukkaintahan tässä on, että a) gradun tekstit pitäisi urakoida kasaan seuraavan noin kahden viikon aikana, mikä tarkoittaa noin 10-15 sivun urakkaa, b) pikkuisen olisi hyvä olla masussa vielä 3kk ja jos/kun uupu liittyy raskauteen niin tässäpä sitten maataan lahnana sohvalla tovi jos toinenkin (kunnes selkä prakaa ja tämäkään asento ei tunnu enää hyvältä) ja c) yksi skenaario on myös että joudun aloittaa insuliinipiikityksen, jos silläkään sokereita sitten saadaan kondikseen.

Noh, tekstin sävystä huolimatta mieliala ei vielä kovin matalalla ole. Mutta harmittaahan tämä, mielelläänhän sitä pirtsakka ja energinen olisi.

suhteet oma-elama terveys