Painovoimainen ilmanvaihto vs. koneellinen ilmanvaihto
Viime keväänä aloimme suunnittelemaan remonttiamme sekä tekemään kustannuslaskelmia. Hyvin alussa oli jo selvää, että remontistamme tulee iso, koko taloa käsittävä remontti. Välillä iski ahdistus varsinkin asioissa, joista emme entuudestaan tienneet… Netissä tuli iltamyöhään vietettyä useita kymmeniä tunteja etsiessäni tietoa. Eniten askarrutti, kuinka suureksi remontti paisuu ja mitä emme olleet osanneet ottaa huomioon etukäteen niin suunnitelmissa kuin kustannuslaskelmissa.
Vuonna -51 rakennetussa talossa oli tyypillisesti painovoimainen ilmanvaihto. Netissä olin katsonut lukuisia videoita ilmanvaihtoremonteista ja niiden toteutuksista. Pääsuunnittelijamme piirtäessä pohjakuviani lupakuviksi rakennusvalvonnasta kävi ilmi, että mittava remonttimme tulee etenemään rakennusluvalla ja täten tarvittiin mm. pääsuunnittelija, lvi- suunnitelma ja rakennesuunnitelma sekä näihin vastaavat henkilöt. Olin alunperin ajatellut, että rintamamiestalon ilmanvaihtoon ei tehdä mittavia muutoksia vaan sitä vain parannettaisi tehostamalla.
Kuva: Rakentaja.fi, painovoimaisen ilmanvaihdon parantaminen
Heti ensimmäisellä työmaakäynnillä lvi- suunnittelija kuitenkin totesi, että tämän mittakaavan remontissa ilmanvaihto on syytä muuttaa koneelliseksi ja suositteli myös tekniikan siirtämistä kellariin (olin piirtänyt maalämpöpumpun ja varaajan kodinhoitohuoneeseen keskikerrokseen). Moni rintamamiestalon asukas säästää painovoimaisen ilmanvaihdon ja talon hengittävän rakenteen, mikä mietitytti… Mutta, kun rakennesuunnittelija oli lvi- suunnittelijan kanssa samaa mieltä koneellisesta ilmanvaihdosta sain asiaan vahvistuksen. Tämän mukaan lähdettiin tekemään sitten lvi- suunnitelmaa ja rakennesuunnitelmaa.
Koneellinen ilmanvaihto askarrutti eniten työmäärän ja kustannusten takia. Tarvitsimme lvi- suunnitelman, vastaavan henkilön, putkia ja eristeitä sekä työntekijän. Viime talven ja kevään ajan olin pitänyt silmät auki aiheen suhteen kyllä messuilla ja erilaisissa tapahtumissa sekä olin tutustunut eri valmistajien materiaaleihin kuten lämmöneristelevyihin.
Koneellista ilmanvaihtoa puolsi siitä saatu hyöty kuten parempi huoneilmanlaatu (perheessämme yksi lapsista on astmaatikko), poisto (5-henkisen perheen aiheuttama kosteus talossa, johon kosteuden tuloa ei ole suunniteltu) sekä ehkä asunnon jälleenmyyntiarvo ja nykytekniikan mukainen talo.
Emme ehkä olleet budjetoineet ilmanvaihdolle riittävästi kustannuslaskuriin mutta siihenkin saatiin nyt uusi lukema. Remonttibudjetti on elänyt matkan varrella mutta suuria yllätyksiä ei ole onneksi tullut. Kerron seuraavissa jutuissani, miten koneellisen ilmanvaihdon toteutus etenee. Remontin kannalta yksi merkittävä osa-alue oli myös käyttöullakon eristäminen lämpimäksi tilaksi. Kylminä olleet käyttöullakot ns. sivuvintit eristetään makuuhuonekäyttöön ja näiden eristämisessä huomioidaan myös koneellinen ilmanvaihto.
Lisätietoa selkeästi kerrottuna yleisimmistä ilmanvaihtomuodoista löytyy alla olevasta videosta
