Joskus, jos remontti tuntuu junnanneen paikallaan tai on muuten huono päivä, auttaa kummasti, kun etsii kuva-arkistoista yhden purkukuvan vertailukohdaksi..vaikka esimerkiksi pahimmasta projektista nimeltään KYLPYHUONEEN PURKU. Elintasosiipeen tehty pesutila vuodelta 1978 oli haastavin purettava ja sitä purettiin muistaakseni nelisen viikkoa. Alla muutamia kuvia ennen purkuvaihetta alkuperäisestä pesutilasta, josta kuljettiin toiseen suuntaan eteiseen ja pikkuvessaan sekä saunaan.

PURKU:

On heinäkuun alku, hellettä pukkaa, mies pakertaa pitkähihaiset vaatteet ja hengityssuojain päällä – tuolloin kävi kyllä häntä sääliksi! Mies ei päässyt koko kesän aikana juuri nauttimaan ulkoilmasta..minä katsoin parhaakseni pakata poikatrion autoon ja suunnata uimarannalle pois jaloista koko päiväksi. Periaatteessa olisimme voineet tehdä vain pintaremontin mutta nyt jälkeäpäin ajatus kauhistuttaa! Vaikka remontti on ollut työläs olen onnellinen, että olemme avanneet kaikki rakenteet. Kylpyhuone ja sauna ovat erityisen hyvä esimerkki, miksi avaus kannatti!

Lukuunottamatta suurinta osaa vanhoja koolauksia kaikki muu oli purettavaa. Purkutyö oli todella likaista ja purkujätettä syntyi paljon. Tuohon aikaan käytetyt ratkaisut olivat aika mielenkiintoisia. Rakennustapa, sen noudattaminen ja noudattamatta jättäminen sekä aikakauden materiaalit olivat hyvin erilaiset. Rakennesuunnittelijamme kanssa jouduimme oikein rojukasasta pihalla analysoimaan purkuvaiheen jälkeen, miten materiaalit olivat seinillä. Ulkoseinää vasten oli mm. höyrynsulkumuovi ja laattojen sijasta paksu muovimatto. Nykyaikana tehtäisi ihan toisin. Tuolloin ei ollut tarjolla käteviä märkätilalevyjä eikä tunnettu vaihtoehtoja pinnoitemateriaaleille. 

Kylpyhuoneen katossa kulki putkia ja sähköjohtoja. Purkujätettä kärrättiin kaatopaikalle useita peräkärryllisiä. Kuvassa näkyvän sinisen seinän kohdalla oli pieni, erillinen wc ennen kylpyhuonetta.

Rintamamiestalomme lisäosa ns. elintasosiipi oli rakennettu vuonna -78. Alta paljastui vanhaa talon runkoa ja laudoitusta, joka on joskus hyvin kauan sitten ollut vaalean harmaa, vähän sinertävä. Vanha julkisivu näkyi myös saunan puolella. Sauna oli myös huonossa kunnossa ja täysin nykymääräysten vastaisesti rakennettu. Sielläkin riitti purettavaa mutta näytetään nyt yksi vähän siistimpi purkukuva. Piikattua lattiamateriaalia tuli myös paljon, mitä roudattiin kaatopaikalle muovipaljuissa. Kylpyhuoneen purkuvaihe oli aikaa vievää ja välillä usko meinasi loppua. Yritin kuitenkin sieluni silmin nähdä lopputuloksen ja uuden, toimivamman pohjakuvan.

Mikäli purkuvaiheet kiinnostavat pääset lukemaan niistä lisää täältä ja täältä. Jos haluat katsoa, miltä meillä näytti purkuvaiheen jälkeen, katso video täältä. 

Yllä oleva kuva on ihan yksi lempikuvani. Se on Kannustalon Lato- talomalliston suunnittelijan Ulla Koskisen omasta kylpyhuoneesta. Omia rintamamiestalon suunnitelmia vaikeutti aluksi, se että päässä olevat materiaali-ideani koostuivat lähinnä uudiskohteen ideoista. Alunperin etsimme tonttia rakennettavaksi juuri tuolle Kannustalon Lato- mallille kunnes löysimme unelmien tontin ja remontoivan rintamamiestalon (jonne myös myöhemmin mahtuisi vielä Lato). Kuva on ehkä siksi lempparini, koska siinä kiteytyy nykyinen tyylini: pelkistetty, skandinaavinen, rauhallinen, linjakas, moderni, valko-harmaa-ruskea-musta, laadukkaat materiaalit ja kuvan kruunaa sitä ympäröivä luonto.

Suunnittelun alkuvaiheessa aivot eivät meinanneet pysähtyä. Heräsin yöllä miettimään laattoja, tyylejä ja pyöritin pohjakuvia päässäni. Uusi kylpyhuoneen pohjakuva ja toiminnot muodostuivat kuitenkin melko helposti tarpeidemme mukaan. Vanhasta tilasta sunniteltiin yhtä isoa tilaa, johon tulisi khh, wc, suihku ja siitä saunaan. Erityisen mieluisaa oli, että saisimme nyt kodinhoitohuoneen, jota meillä ei ollut aikaisemmassa kodissa ja kaksi suihkua. Suihkutilat sijoittuvat rintamamiestalon elintasosiipeen, joka on rakennettu vuonna 1978. Joskus omassakin suunnitteluprosessissa on hyvä pysähtyä, jos vain aika sallii. Tajusin, että kaikissa kuvissa oli jotakin yhteistä niin tyylin kuin värimaailmankin suhteen: harmaata, valkoista ja ripaus rouheutta maalaisranskalaisittan. Rouhea puu ja penkki esiintyivät myös useissa kuvissani.

Pinterestiin alkoi kertymään läjä kuvia erilaisista kylpyhuoneista. Useimmat kuvista on ulkomaalaisten sisustuslehtien kuvia sekä alan blogeista. Löysin myös ihania pelkistettyjä valkoisia kylpyhuoneita, moderneja ja romanttisia ehkä vähän englantilaistyylisiäkin. Suomessa tiukat määräykset asettavat tiettyjä rajoitteita jo ihan suunnitteluvaiheessakin. Oma väitteeni on, että ulkomailla kylpyhuoneen pintamateriaaleissa uskalletaan kokeilla ja tietysti arvokkaampien materiaalien saatavuus on lähempänä kuin meillä pohjolassa..

Monissa kuvissa oli käytetty myös puuta osana kylpyhuoneen pintamateriaaleja. Puu antaa pehmeyttä ja ilmettä ja istuukin ylläolevissa kuvissa kauniisti. Löytyikö näistä kuvista sinulle mitään uutta?